Ranska olisi mielellään perinyt EU-johtajan roolin Saksalta, mutta Macronin heikentynyt asema vaikeuttaa vallanvaihtoa
Eriarvoistuminen ja talousvaikeudet ovat syöneet Emmanuel Macronin suosiota, ja nyt Ranska joutuu nielemään itäeurooppalaisten ja Yhdysvaltain kasvavan vallan Euroopassa.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2022. 

Emmanuel Macron valittiin huhtikuussa toiselle viisivuotiskaudelleen Ranskan presidenttinä, kun hän voitti vaalien toisella kierroksella äärioikeiston Marine Le Penin. Hänen asemansa on kuitenkin aiempaa heikompi.

Kesäkuun parlamenttivaaleissa Macronin keskustaoikeistolainen liittouma menetti enemmistönsä Ranskan kansalliskokouksessa. Toiseksi eniten paikkoja sai radikaalivasemmiston Jean-Luc Mélenchonin johtama vasemmiston ja vihreiden liitto, ja myös äärioikeisto nosti paikkamääräänsä huimasti.

Äänestäjien valintojen taustalla ovat eriarvoistuminen ja talousvaikeudet, toteaa Ranskan valtio-opin dosentti Niilo Kauppi Helsingin yliopistosta. Poliittinen tilanne maassa on kaoottinen.

— Presidentillä ei ole enemmistöä, eikä oppositio muodosta yhtenäistä rintamaa.

Maltillinen oikeisto, jonka kanssa Macronin liittoumalla olisi enemmistö, ei ole taipunut pysyväksi kumppaniksi. Politiikassa edetään nyt asiakohtaisesti neuvotellen.

Eurooppalainen politiikka nuutuu

Ranskan tilanne vaikuttaa kielteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön.

— Macronin heikkous Ranskan sisäpolitiikassa heijastuu siihen, kuinka paljon hän kuluttaa energiaa eurooppalaisten teemojen ja politiikan viljelyyn. Hänen aktiivisuutensa on vähentynyt, Kauppi toteaa.

Ennen vaaleja Ranska oli ottanut aiempaa vahvempaa roolia EU:ssa. Saksan asemaa heikensi sen Venäjä-politiikka ja riippuvuus Venäjän energiasta. Macron oli aloitteellinen Euroopan energiaomavaraisuuden edistämisessä ja Ukraina-linjauksissa.

Kaupin mukaan Ranskankin uskottavuus on ollut koetuksella.

— Ranska on vuosikymmeniä yrittänyt erottautua Yhdysvaltojen johtoasemasta Natossa ja esittäytyä eurooppalaisena vaihtoehtona, mutta ei se tänä päivänä vakuuta.

Yhtenäisyys kovalla koetuksella

Kahtiajako vanhan ja uuden Euroopan välillä on jälleen kärjistynyt, Kauppi arvioi. Uuden Euroopan eli entisten Itä-Euroopan maiden painotukset korostuvat ja Yhdysvaltojen vaikutusvalta vahvistuu.

— Se harmittaa Ranskan poliittisia johtajia, Kauppi sanoo.

Saksan ja Ranskan asema EU:n tärkeimpinä jäsenmaina tuskin on uhattuna, mutta turbulenssit lisääntyvät Ranskan lisäksi myös EU:ssa.

Tämä ei lupaa hyvää unionille eikä sen johtajuudelle. Geopoliittisen kriisin lisäksi väestö ikääntyy, inflaatio kiihtyy, talous uhkaa sakata ja ilmastonmuutos vaatii nopeita toimia. Yhtenäiset linjaukset haasteiden edessä ovat kiven alla.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.