Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 02/2025.
Valtioiden rajat ja niiden ylittäminen ovat uutisten toistuva teema. Keskustelu turvapaikanhakijoista ja aluevaatimuksista tuo mieleen maantieteelliset linjat kuten Suomen itärajan.
Oikeustieteilijä Berfin Nur Osson mukaan kaikki rajat eivät kuitenkaan ole konkreettisesti näkyvissä. Hän tutki väitöskirjassaan Euroopan unionin ulkorajoja pakolaisten näkökulmasta.
— Valtioilla on fyysisiä rajoja, mutta myös näkymättömiä oikeudellisia ja sosiaalisia rajoja.
Morian pakolaisleiri esimerkiksi sijaitsee Kreikassa, mutta oikeudellisesta näkökulmasta sen asukkaat eivät ole EU:n alueella.
Sosiaalisia rajoja taas luovat asenteet. Yleinen asenneilmasto vaikuttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen. Lisäksi asenteet ohjaavat oikeudellisten ja fyysisten rajojen rakentamista.
Ukrainalaispakolaisiin on Euroopassa suhtauduttu eri tavoin kuin Lähi-idästä tai Afrikasta tuleviin turvapaikanhakijoihin. Niinpä oikeudellisetkin rajat ovat osoittautuneet joustavammiksi heidän kohdallaan, tutkija arvioi. Osso kuvaa rajojen olevan koko ajan liikkeessä.
Pakolaiset etsivät jatkuvasti uusia tapoja puolustaa oikeuksiaan. Heidän kokemuksiaan ymmärtääkseen Osso analysoi lakitekstien ohella pakolaisten tekemiä sosiaalisen median julkaisuja ja maalauksia.
— Pakolaisten tuottamat kuvat antavat mahdollisuuden nähdä heidän todellisuutensa heidän omien silmiensä kautta.
Osso on jo vuosia tehnyt pilapiirroksia akateemisten projektien rinnalla, mutta pääsi nyt ensimmäistä kertaa hyödyntämään visuaalista lähestymistapaa tutkimuksessa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Berfin Nur Osson väitöskirja Narratives of agency: Understanding the refugee experience through paintings at the EU’s external borders tarkastettiin 10.1. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.