Puolustusvoimat rajoittaa rakentamista Venäjän rajan tuntumassa: tuulivoimaloita on eniten Länsi-Suomessa

Tuuli- ja aurinkovoimaloilla on monelle kunnalle iso taloudellinen merkitys. Kymmenessä kunnassa yli puolet kiinteistöverosta kertyi viime vuonna niistä.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2026.

Lestijärvi on pikkuinen kunta Keski-Pohjanmaalla. Vuonna 2025 sen kiinteistöverotuloista noin 76 prosenttia tuli tuuli- tai aurinkovoimaloista. Pyhäjoella osuus oli 72 ja Simossa 70 prosenttia. Kymmenessä kunnassa yli puolet kiinteistöverosta tuli mainituista voimaloista, 35 kunnassa yli viidennes.

Voimaloista saatavat verotulot ovat etenkin köyhille pikku kunnille tärkeä rahanlähde, toteaa energiakysymyksiin erikoistunut dosentti  Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Valtion tukea kaivataan Itä-Suomessa

Tuulivoimalat ovat keskittyneet Länsi-Suomeen. Kiinteistöverotilaston kymmenen kärjestä seitsemän kuntaa sijaitsi Pohjanmaalla ja yksi lounaisessa Lapissa Perämeren rannalla. Sen sijaan esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ei ole yhtään suurta tuulivoimalaa.

Nykyteknologialla myös sisämaahan voi rakentaa tehokkaita tuulivoimaloita. Puolustusvoimat kuitenkin rajoittaa tuulivoimarakentamista itärajan lähellä, koska laitteet häiritsevät tutkavalvontaa.

— Tämä vaikuttaa kaikkien Itä-Suomen kuntien mahdollisuuksiin. Itä-Suomi on taantuva alue, joka on eriarvoisessa asemassa geopoliittisten tekijöiden takia. Mielestäni valtion tulisi suunnata enemmän tukea sinne, Matschoss sanoo.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.