Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2026.
Miksi Itävalta ilmoitti kylmän sodan aikana olevansa puolueeton, poliittisen historian professori
— Vuonna 1955 Itävallalle palautettiin suvereenin valtion oikeudet Itävallan valtiosopimuksella, joka oli suurvaltapoliittinen kompromissi. Edellytyksenä oli, että Itävalta julistautuu puolueettomaksi. Parlamentti merkitsikin puolueettomuuden perustuslakiin.
Miten tämä erosi Suomen puolueettomuudesta?
— Suomen puolueettomuuden perusasiakirjana viitattiin pitkään YYA-sopimuksen johdantolausekkeisiin. Kun sopimusta uusittiin, puolueettomuus muuttui ehkä vahingossakin kaupankäyntikappaleeksi. Puolueettomuudesta puhuminen oli Suomelle myös tapa ottaa etäisyyttä YYA-velvoitteisiin.
— Itävallan puolueettomuus oli enemmän omissa käsissä.
Miten muut maat suhtautuivat?
— Kummankin maan puolueettomuutta kyseenalaistettiin kovasti, mutta varmasti Itävallan puolueettomuutta pidettiin
uskottavampana. Itävallalla ei ollut YYA-sopimusta eikä muutakaan sopimusta, jossa puolueettomuus olisi määritelty ja jonka muotoiluista olisi kamppailtu.
— Itävalta saattoi sanoa, että tämä on meidän oma päätöksemme ja jos sitä muutetaan, sen tekee meidän parlamenttimme.
Miten Itävallassa suhtauduttiin Suomeen?
— Itävaltalaiset eivät pitäneet Suomea kovin puolueettomana. Heidän mielestään Suomi oli YYA-sopimuksen vuoksi jonkinlaisessa sopimussuhteessa Neuvostoliittoon.
Miksi Itävalta ei liittynyt Natoon?
— Kaikki Itävallan rajanaapurit ovat Naton jäseniä, minkä vuoksi maa on kokenut perinteiset sotilaalliset uhat hyvin vähäisiksi.
— Itävalta on myös systemaattisesti pienentänyt panostustaan puolustukseen. Maassa ei ole pidetty tärkeänä, että omat asevoimat olisivat erityisen vahvat.
Millaista Sveitsin ja Ruotsin puolueettomuus on ollut?
— Sveitsi julistettiin puolueettomaksi isompien valtojen sopimuksella jo 1800-luvun alkupuolella. Puolueettomuus on kestänyt monta kriisiä, ja siitä on tullut kansallinen identiteetti.
— Ruotsin puolueettomuus oli poliittinen perinne, jolla ei ollut sopimuksellista pohjaa, vain oma päätös noudattaa sitä. Myös se oli osa kansallista identiteettiä.
— Kylmän sodan aikana Ruotsin puolueettomuuteen kuului aktiivinen globaali oikeudenmukaisuuspolitiikka, jollaista Sveitsi ei ole koskaan samassa määrin aktiivisesti harjoittanut.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.