Pohjois-Korean sotilaita venäläisten rinnalla — mistä diktaattorien liittoutuminen kertoo?

Ihmishengillä ei ole Pohjois-Korean johdolle juuri arvoa. Kieli-, taistelu- ja teknologiataidottomat Venäjälle lähetetyt sotilaat ovat itsemurhakandidaatteja lihamyllyssä, luonnehtii Aasia-tutkija Tiina Airaksinen.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2024. 

Lokakuun puolivälissä Ukrainan sotaan tuli uusi käänne, kun Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un lähetti Venäjän tueksi 10 000 sotilasta armeijansa erikoisjoukoista. Venäjän ja Pohjois-Korean viime kesänä solmimaan kumppanuussopimukseen liittyi maininta sotilaallisesta yhteistyöstä.

Venäjä on ryhmittänyt pohjoiskorealaisia Kurskin alueelle. Venäjän miestappiot Kurskissa ovat tiettävästi olleet mittavat. 

— Ihmishengillä ei ole Pohjois-Korean johdolle mitään arvoa. Pohjoiskorealaiset sotilaat, joilla ei ole kielitaitoa, taistelukokemusta eikä modernin sotateknologian tuntemusta, ovat itsemurhakandidaatteja lihamyllyssä, Aasian tutkimuksen dosentti Tiina Airaksinen arvioi.

"Hylkiöt löysivät näin toisensa"

Venäjä tarvitsee kipeästi liittolaista, Pohjois-Korea energiaa, elintarvikkeita ja teknologiaa.

— Ukrainassa on kuollut satojatuhansia venäläisiä. Rintamalle tarvitaan lisää sotilaita. Hylkiöt löysivät näin toisensa.

Maita yhdistää piittaamattomuus kansainvälisistä sopimuksista ja ihmisoikeuksista. 

— Se tekee niistä hankalia neuvottelukumppaneita.

Propagandaa sotilaiden urheudesta 

Miten Kimin hallinto selittää sotatoimia omilleen?

— Sotilaiden lähettäminen Venäjän avuksi on propagandavaltti, keino kohottaa kansallista itsetuntoa: näin urheat sotilaamme vastustavat imperialismia Venäjän rinnalla. Venäjän tuella kansalaisten elinoloihin voi saada helpotusta. Tämä on Kimille win-win-tilanne, Airaksinen sanoo.

Pohjois-Korea ja Neuvostoliitto olivat likeiset liittolaiset, kun taas välit Kiinaan ovat olleet viileähköt. Venäjä-suhde on kuitenkin tiivistynyt vasta viime aikoina Putinin jouduttua ulkopoliittiseen paitsioon. Venäjällä työskentelee myös noin 4 000 pohjoiskorealaista siirtotyöläistä, joiden ansiot ropisevat diktatuurin kassaan.

Kuinka etelässä käy?

Pohjois-Korea satsaa köyhyydestään huolimatta sotateknologiaan ja pitää kansainvälistä yhteisöä varpaillaan ydinasepelotteellaan. Kim on sanonut, ettei kahden Korean yhdistäminen rauhanomaisesti ole mahdollista.

— Pohjois-Korean rinnalla on nyt sotaa käyvä maa, jolla ei ole mitään estoja. Etelä-Korea on silti vahvoilla teknologisen osaamisensa ja tukijoittensa vuoksi, Airaksinen toteaa.

Hybridisodankäynti yltynee. Pohjois-Korea on lähettänyt etelään ilmapallojen mukana roskia, multaa ja ulosteita.

— Pohjois-Korea saa tukea Venäjältä esimerkiksi hakkerointiin. Etelä-Korean teknologinen etumatka kaventuu.

Etelä-Koreaa ravisutti 3.12. presidentin julistama poikkeustila ja armeijan yritys estää parlamentin toiminta. Presidentti Yoon Suk-yeol perusteli toimiaan Pohjois-Korean uhalla, mutta todelliset syyt olivat sisäpoliittiset. Poliittinen tilanne on pysynyt kireänä, mutta kansalaiset ovat ilmaisseet rohkeasti tukensa demokratialle.

Dynastia joka on pysynyt pystyssä

Mikä Pohjois-Korean diktatuurissa on erityistä? Se, että Kimin dynastia on edelleen kasassa.

— Lukuisia hirmuhallintoja on noussut ja romahtanut, mutta Pohjois-Korean diktatuuri on jatkunut vuosikymmeniä. Puolueessa ei ole nähty valtataisteluja eivätkä kansalaiset olosuhteista huolimatta ole protestoineet siten, että valta olisi vaihtunut, Airaksinen sanoo.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.