Kesäkuiset Euroopan parlamentin vaalit olivat laitaoikeiston voimannäyttö. Vaikka keskustaoikeistolainen EPP ja sosialistien ja demokraattien S&D säilyttivät paikkansa parlamentin suurimpina ryhminä, kasvoi kolmen laitaoikeistoryhmän yhteenlaskettu paikkamäärä vain yhden paikan päähän EPP:stä.
Laitaoikeiston hajoaminen kolmeen ryhmään on kuitenkin merkki sen sisäisestä hajanaisuudesta, huomauttaa akatemiatutkija Timo Miettinen.
— Laitaoikeiston menestys kertoo ennen muuta protestimielialasta — on vaikea lopulta löytää oikeistoryhmiä yhdistävää teemaa tai näkökulmaa.
Erimielisyyksien takia ryhmiäkin on kolme: Euroopan konservatiivit ja reformistit, Euroopan patriootit sekä Suvereenien kansakuntien Eurooppa. Joukkoa jakavat muun muassa suhtautuminen Ukrainaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja Saksan natsimenneisyyteen.
Myös yliopistonlehtori Hanna Tuominen sanoo lopulta yllättyneensä siitä, ettei laitaoikeistolle tullut sellaista jytkyä kuin ennustettiin.
— Perinne sulkea äärilaidat keskeisimpien valiokuntapaikkojen ja muiden johtotehtävien ulkopuolelle näyttäisi pitävän edelleen.
Unkari ei enää saa tukea Puolasta
Euroopan suuret kysymykset nousevatkin kansallisesta politiikasta. Ranskan ennenaikaisissa vaaleissa odotettiin Kansallisen liittouman menestystä, mutta se jäi odotettua heikommaksi. Miettisen mukaan tulos johtui paitsi vaalitavasta, myös ranskalaisten enemmistön halusta äänestää laitaoikeistoa vastaan.
— Toisella kierroksella muut liittoutuivat Kansallisen liittouman ehdokkaita vastaan. Laitaoikeistoa ei vieläkään nähdä puolueena muiden joukossa.
Unkarissa Viktor Orban on uhmannut melko avoimestikin Euroopan Venäjä-politiikkaa ja oikeusvaltiokäsitystä. Tuominen arvioi kuitenkin, ettei Orban lopulta uskalla panna kunnolla kampoihin. Unionin rahoitus ratkaisee.
— Aiemmin kun Puola oli oikeusvaltiokysymyksissä lähempänä Unkarin linjaa, maat saattoivat suojata toisiaan muiden yksimielisiltä päätöksiltä. Nyt tätä suojaa ei enää ole.
Balkan: Kiinan, Venäjän vai EU:n liittolainen?
Seuraavan viiden vuoden vaalikauden tapahtumien ennakoiminen on vaikeaa. Tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysyy EU-politiikan keskiössä vielä pitkään.
— Unionin agendaa hallitsee usein yksi asia kerrallaan. Juuri nyt se on Ukraina, Tuominen arvioi.
Parlamenttivaalit eivät näyttäisi tuovan muutosta Ukrainan tukemiseen. Suurempi kysymys on yksittäisten jäsenmaiden, ennen muuta Unkarin, halu vetää omaa linjaansa.
Keskittyminen Ukrainaan hillitsee keskustelua muista asioista, kuten unionin laajenemisesta itään.
— Jos EU ei halua, että Balkanin valtiot lähestyvät Kiinaa tai Venäjää, sen tulisi itse lähestyä niitä. Mutta suuri laajeneminen muuttaisi koko unionia ja vaatisi perusteellisen keskustelun. En heti näe, että unionilla on siihen rahkeita juuri nyt.
Kesäkuussa 2024 valitut Euroopan parlamentin 720 jäsentä järjestäytyivät kahdeksaan ryhmään. Lisäksi parlamentissa on 32 sitoutumatonta edustajaa.
Suurin ryhmistä on keskustaoikeistolainen EPP, jolla on 188 edustajaa. Toiseksi suurin ryhmä on sosialistien ja demokraattien S&D, jolla on 136 edustajaa.
Erona vanhaan parlamenttiin on EPP:lle avautunut mahdollisuus saavuttaa laitaoikeiston avulla enemmistö ilman S&D-ryhmän tai muiden keskiryhmien tukea. Käytännössä tämä voisi kuitenkin olla vaikeaa laitaoikeiston hajaannuksen vuoksi.