Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2024.
Kasvupolitiikan haastaminen tuntuu radikaalilta, mutta sille on myös kysyntänsä, arvioi kestävyystieteilijä, väitöskirjatutkija Tina Nyfors yliopiston taloustieteen osastolta.
— Tuottavuusloikka-ajatteluhan on tuottanut etenkin burn outia, ihmisille ja planeetalle.
Mediaan pitäisi saada keskustelua siitä, kuinka kulutusta vähennetään ja tuotantoa tehostetaan yhtaikaa.
Kohtuullisuus ei ole vain kulutuksen vaan myös tuotannon ja päätöksenteon periaate, Nyfors huomauttaa.
Etuoikeutettujen ääni on vahva
Kestävyyden määrittelemisen ei pitäisi olla teollisuuden tai valtaapitävien oikeus, kestävän talouden dosentti Toni Ruuska sanoo. Tekno-optimismin ja etuoikeutettujen ääni kuitenkin kuuluu kovana.
— Suomalaisilla on DNA:ssa tietynlainen kohtuus, pienessä mittakaavassa. Lukijoita kiinnostaa, kuinka igluun talveksi muuttanut tai vähällä rahalla sinnittelevä ihminen selviytyy, Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittaja Petja Pelli miettii.
— Mutta rakenteellisen tason asiana kulutuksen vähentäminen tai varsinkaan talouskasvun kritiikki ei ole mediassa valtavirtaa.
Kulutuksen vähentämisestä aamutelkkarissa juttelevat tutkijat voisivat hänen mielestään silti olla toimiva idea.
— Journalistisen työyhteisön johtamisessa ajattelutapaa on ihan mahdollista muuttaa siihen suuntaan, että ympäristöasiat ovat laajasti merkittäviä.
Pellin mukaan hänen oma kautensa HS:n luontokadon teemakirjeenvaihtajana rohkaisi kollegoitakin ajattelemaan asioita luonnon näkökulmasta.
Näkökulmavalinta ei ole ikinä neutraali.
— Silti käyttäydymme kuin metsää olisi neutraalia käsitellä kuutiotuottojen kautta, ikään kuin se ei olisi poliittista.
Mediasta ja ekokriisistä keskusteltiin 23.4. Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin ja Tieteen ja toivon talon tilaisuudessa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.