”Olen täällä vastustamassa Orpon hallituksen merkittäviä heikennyksiä opiskelijoiden toimentuloon”

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2023.

Miksi opiskelijat valtaavat oman opinahjonsa?

— Olen täällä vastustamassa Orpon hallituksen merkittäviä heikennyksiä opiskelijoiden toimentuloon, kertoo Päärakennuksen valtaukseen osallistunut toisen vuoden maantieteen opiskelija Atte Ahokas.

— Toinen syy ovat kiristykset maahanmuuton ehtoihin. Ne ovat ulkomaisille opiskelijoille täysin kohtuuttomia.

Miten tavoitteita edistää yliopiston päärakennuksen valtaus? Yliopisto ei suinkaan säädä lakeja.

Ahokas kertoo, että valtaajat toivovat yliopiston johdolta tukea hallituksen suuntaan. Toisekseen yliopistolla yöpyminen havainnollistaa sitä, mikä vähävaraisilla opiskelijoilla on ehkä edessä. He myös toivovat inspiroivansa muita protesteja.

Valtauksia on sittemmin nähty myös Kumpulassa, Meilahdessa, Viikissä sekä kymmenissä oppilaitoksissa eri puolilla Suomea.

Keisarin tervaus

Opiskelijoiden protestoinnilla on pitkä historia, poliittisen historian tutkija Jukka Kortti toteaa.

— Sotien välisenä aikana Akateemisen Karjala-Seuran aktiivit tervasivat Aleksanteri I:n monogrammin julkisivussa ja keisarin rintakuvan jalustaa juhlasalissa.

Vanhan ylioppilastalon valtaus 1968 oli sukupolvikokemus. Varsinaisesti yliopisto vallattiin vuoden 1969 luentolakolla, johon osallistui tuhansia opiskelijoita, Kortti kertoo.

— Opiskelijat vaativat ääntään kuuluviin yliopiston hallinnossa. Asia saatiin eduskuntaan asti, mutta huonolla menestyksellä.

Samankaltainen vaade toistui myös vuonna 1990, kun opiskelijat valtasivat Helsingin yliopiston hallintorakennuksen.

Tuottavatko valtaukset tulosta?

Vuoden 1990 valtauksessa oli mukana myös nykyinen maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, joka toi paikalle Yhdysvalloissa oppimiaan valtauskäytäntöjä.

— Se oli onnistunut valtaus, jossa oli selvät tavoitteet. Ne myös saavutettiin. Yliopistolakia uudistettiin niin, että opiskelijat pääsivät mukaan kolmanneksen edustuksella.

Teivainen oli mukana myös vuonna 2009, kun Hallintorakennus vallattiin uudelleen. Silloin osoitettiin mieltä yliopistolain uudistusta vastaan.

— Muutama kollega ihmetteli, mitä oikein tein tuolloin opiskelijoiden keskellä, mutta minusta heidän huolensa oli perusteltu.

Teivainen on keskustellut tämän syksyn valtaajien kanssa. Hän allekirjoittaa valtaosan heidän tavoitteistaan.

Ymmärretäänkö opiskelijoiden kantoja Senaatintorin toisella puolella? Kuuluuko ääni?

— Katsotaan, kuinka laajalle valtaukset ja lakot leviävät. Jossain vaiheessa hallituksenkin on pakko kuunnella, Atte Ahokas arvioi.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.