Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2024.
Kun Israelin ja Hamasin välinen konflikti räjähti lokakuussa, moni poliitikko Suomessa ja maailmalla tuomitsi kummankin osapuolen siviileihin kohdistuvan väkivallan.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että oikeistolaiset kommentaattorit puolustavat herkemmin Israelia ja vasemmistolaiset palestiinalaisia.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola vahvistaa tuntuman.
— Tämä on kansainvälinen trendi.
Kahtiajako ulottuu kylmään sotaan
Juusolan mukaan kahtiajaon juuret ulottuvat kylmän sodan aikaan. Tuolloin Yhdysvallat tuki Israelia ja Neuvostoliitto palestiinalaisia. Neuvostoliitolle kyse oli enemmän reaalipolitiikasta kuin ideologiasta, mutta globaalille vasemmistolle oli luontevaa tukea, mitä Neuvostoliitto tuki.
Nyt länsimaiden nationalistinen oikeisto tukee Israelia, koska näkee sen hengenheimolaisenaan, Juusola arvioi. Oikeisto katsoo, että Israel on kulttuurisodassa samalla puolella heidän kanssaan.
— Ajatellaan, että Israel on eturintamassa taistelemassa samaa ongelmaa vastaan kuin mitä vastaan Euroopassakin taistellaan.
Toisaalta länsimaisen oikeiston äärimmäisin nurkka tukee palestiinalaisia, koska vastustaa juutalaisia.
— Antisemitismiä on sekä oikealla että vasemmalla.
Nykyvasemmiston tuki palestiinalaisille taas nousee ennen kaikkea ajatuksesta, että Israel on kolonialistinen valtio.
— Mukana on varmasti myös perinteistä antiamerikkalaisuutta. Sitä on ollut aina.
Palestiinalaiset nähdään ”toisina”
Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist sanoo, että globaalia vasemmistoa yhdistää ennen kaikkea haluttomuus hyväksyä epätasa-arvoa, oli se sitten taloudellista, poliittista tai sosiaalista.
— Se voi selittää myös, miksi vasemmisto on Palestiinan puolella. Palestiina on heikompi.
Oikeiston Israel-sympatioita taas voi Lönnqvistin mukaan selittää se, että länsimaiden viholliskuva on muuttunut. Aiemmin juutalaiset olivat Euroopassa ”se toinen”, jota voitiin syyttää oman yhteiskunnan ongelmista. Nyt tuon paikan ovat ottaneet maahanmuuttajat, etenkin muslimit.
— He tulevat yleensä arabimaista ja näyttävät samalta kuin palestiinalaiset.
Israelin juutalaiset oikeisto taas kokee osaksi sisäryhmäänsä, ”meitä”, jota on moraalisesti oikein tukea.
Rauha loittoni
Vielä 1990-luvulla Israelissa oli vahva vasemmistolainen siipi, jolla oli merkittävä rooli rauhanprosessissa. Kun rauha kariutui, Israelin vasemmistoon iski uskonkriisi.
— Merkittävä osa israelilaisista omaksui ajattelutavan, että palestiinalaiset eivät halua rauhaa. Se vei vasemmistolta legitimiteetin, Juusola sanoo.
Samoin kävi palestiinalaisten leirissä. Arabisosialistinen Fatah on menettänyt valtansa Hamasille, jonka arvoissa professori näkee yhtymäkohtia perussuomalaisiin.
— Konservatiivisuus, sosiaaliset arvot, usko salaliittoteorioihin ja uskonnon merkityksen painottaminen yhdistävät, Juusola toteaa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Tarinoiden sota -keskustelu Tiedekulmassa 6.2.
Venäjän hyökkäys Ukrainassa, sota Lähi-idässä ja monet muut konfliktit synnyttävät informaatiotulvan. Kenen tarinaan luotamme? Tutkijamme keskustelivat Tiedekulmassa 6.2.2024 siitä, miten valtiot ja muut toimijat pyrkivät saamaan julkisen mielipiteen puolelleen sodan keskellä. Katso tai kuuntele tapahtuman tallenne.