Lobbaus, vaalirahoitus ja varallisuuden kasautuminen – miten rahavallan ja demokratian suhde Euroopassa kehittyy?

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2025.

Vaalirahoitus olisi Suomessakin parasta avata jo ennen vaaleja, lobbausta tutkiva esittää. Maamme rikkaimpia tutkinut puolestaan arvioi varallisuuden kasautumisen saavuttaneen sellaiset mittasuhteet, että asiaan olisi puututtava. Muutoin demokratialle aiheutuvia ongelmia lähinnä laastaroidaan.

— Aikanaan on keskusteltu esimerkiksi perintökatosta, mutta nykyään tällaisia perintö- tai lahjaveroajatuksia ei juuri kuule, Kuusela sanoo.

Ovet auki pienemmällä rahalla

Kansainvälisen selvityksen mukaan maailman miljonääreistäkin yli 60 prosenttia on huolestuneita ääririkkaiden ja Donald Trumpin globaaleista yhteisvaikutuksista. Vaikka Euroopan tilanne on erilainen, mekään emme ole immuuneja demokratian hapertumiselle, tutkijat muistuttavat.

Suomessa vaikutusvaltaa saa huomattavasti pienemmällä rahalla ja kansa on viime vuosikymmeninä muuttunut suopeammaksi sille, että rikkailla on erityistä yhteiskunnallista valtaa, Kuusela toteaa. Rikkaista on piirretty kuva kotimaisina omistajina, hyviksinä, joita saisi ehkä olla enemmänkin.

Sääntelyä koetellaan

Demokratialle elintärkeässä alustatalouden sääntelyssä Eurooppa on Nordströmin mukaan Yhdysvaltoja selvästi turvallisemmilla urilla, samoin lobbauksessa. Lobbauksen avoimuuden parantamiseksi tehdään työtä nyt Suomessakin.

— Pian näemme, kuinka yhtenäisenä Eurooppa pysyy, kun varapresidentti J. D. Vance ja Trump nyt haastavat EU-regulaatiota.

Tutkijatohtori Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori Hanna Kuusela Jyväskylän yliopistosta keskustelivat 11.3.2025 Tiedekulman .

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.