Lobbaamisen oppeja kaupan: Näin vaikutat poliittisiin päätöksiin!

Lobbaus toimii, kun yhteydenotot osaa ajoittaa ja personoida hyvin. Valtio-opin tutkijat kirjoittivat kirjan viestintätoimistojen vallasta.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2022.

Kekkosen jälkeensä jättämä korporaatioiden, kabinettien ja sisäpiiripäätösten Suomi tuntuu kaukaiselta. Kolmikantakin — hallituksen sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen allianssi — on rapautunut. Vallankäytön perinteet ovat rusahdelleet katki.

— Jippii, ei enää saunanlaudepäätöksentekoa! Näinhän voisi helposti ajatella, valtio-opin väitöstutkija Niina Kari Helsingin yliopistosta sanoo.

Tosiasiassa vallanpito ei ole muuttunut huonosta hyväksi tai suljetusta avoimeksi, Kari muistuttaa kollegoidensa kanssa kirjoittamassaan teoksessa, joka perkaa viestintätoimistojen harjoittamaa vaikuttajaviestintää.

Valtaeliitin muodonmuutoksessa kontaktien rihmastoista on tullut tärkeitä, kirjoittajat kuvailevat. Kännykkään tallennetut suorat puhelinnumerot ovat rahanarvoisia, samoin politiikan aikataulujen pilkuntarkka tuntemus. Yhteydenotot ja lobbaus toimivat, kun ne osaa personoida.

Työpaikat vaihtuvat, ja tieto liikkuu

Tällainen osaaminen liikkuu kerkeästi, kun pyöröovi pyörii: työpaikat vaihtuvat politiikan, liike-elämän, median ja viestintätoimistojen välillä.

— Poliitikkojen ja poliittisten avustajien valtion asioista hankkimaa tietoa päätyy viestintätoimistoihin, ja niiden palveluja voi ostaa lähes kuka vaan, jos raha riittää, Niina Kari sanoo.

Valtaosa asiakkaista on yrityksiä, ja yhä useampi niistä on suuri kansainvälinen yritys joltakin säännellyltä alalta. Firman tavoite voi olla vaikkapa monopolin murtaminen. Kiistanalaisiakin sektoreita riittää, uhkapeleistä aseteollisuuteen.

— Osa toimistoista tosin on sulkenut ainakin pikavippi- ja tupakkateollisuuden ulos asiakaskunnastaan.

Toimistot tarjoavat aktiivisesti palvelujaan aloille, joiden riskit tai sääntely ovat muuttumassa. Ne järjestävät asiakkailleen tilaisuuksia, joissa tavata päättäjiä, ja kertovat evästyksenä, millä äänellä eri poliitikoille, erityisavustajille tai virkamiehille kannattaa puhua.

Vastuullisuusviestintä on iso uusi trendi.

— Moni viestintätoimistojen edustaja korosti haastattelussa, että he eivät ole päälle liimattujen korulauseiden asialla, vaan tahtovat tekoja. Että toimisto kirittää yrityksiä vastaamaan ilmastonmuutokseen ja muihin haasteisiin poliittisia päättäjiä nopeammin.

Kirittäjän rooli on tosin Karin mielestä hiukan ristiriidassa toimistojen muun julkikuvan kanssa: ne eivät erityisesti kaipaa politiikantekijän mainetta.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

 

Miten vaikuttajaviestintä ja viestintätoimistot muuttavat demokratiaa? Muun muassa tästä puhutaan Tiedekulman Influenssereista vaikuttajaviestintään – Miten demokratia muuttuu? -tapahtumassa 24.1.2023. 



Kuka vaikuttaa päätöksentekoon? Katso Tiedekulma Live -keskustelu lobbauksesta politiikassa.

UUDET PELURIT

Tutkijat Matti Ylönen, Mona Mannevuo ja Niina Kari kirjoittivat teoksen politiikan uusista vaikuttajista.

Viestintätoimistojen valta — Politiikan uudet pelurit (Vastapaino, 2022)

KONSULTIN ROOLISSA

Viestinnän konsultit vastaavat kysymyksiin yhteiskunnallisesta vallasta.

Yle.fi > Miksi niin moni poliittinen vaikuttaja päätyy Milttoniin? Selvitimme, uhkaako viestintätoimistojen nousu demokratiaa

PYÖRÖOVEN ONGELMA

Poliitikon tai virkamiehen loikka yritysten etujen ajajaksi voi johtaa ongelmiin, yksityisoikeuden professori Niklas Bruun korosti jo vuonna 2014 Suomen Kuvalehden haastattelussa.

Suomenkuvalehti.fi > Pelisäännöt tarpeen, kun virkamies tai poliitikko siirtyy lobbariksi