Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2024.
Helsingin yliopiston opiskelijat ovat osoittaneet voimallisesti mieltä palestiinalaisten puolesta. Malli on tuttu Yhdysvalloista, jossa mielenilmaukset ja kampuksille leiriytymiset ovat jatkuneet jo pitkään.
Leirit kertovat länsimaissa tapahtuvasta muutoksesta, Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta arvioi.
— Nuori polvi ei usko Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltain perinteiseen Israel-myönteiseen politiikkaan. Yhdysvalloissa protesti voi heijastua jopa presidentinvaaleihin ja sitä kautta osaltaan vaikuttaa Israelin tukeen.
Kriisi jatkuu yhtä kaikki eikä sille ole näkyvissä pikaista loppua. Hannu Juusolan mukaan jollain aikavälillä todennäköisin ratkaisu on länsimaiden jo pitkään vaalima kahden valtion malli, jossa historiallinen Palestiinan alue jaettaisiin juutalaisten ja palestiinalaisten kesken kahdeksi valtioksi.
Professori arvioi, että paras ratkaisu olisi kuitenkin malli, jossa kansat eläisivät rinnan samassa valtiossa. Kaikilla kansalaisilla olisi yhtäläiset demokraattiset oikeudet ja molempien kansojen kollektiiviset oikeudet turvattaisiin. Käytännössä yhteisvaltio voisi olla liittovaltio tai siihen voisi liittyä jonkinlaista autonomiaa.
Viholliskuvilla pönkitetään omaa valtaa
Lähi-idän kriisit eivät lopu Gazaan. Iran ja Israel ovat uhitelleet toisilleen, myös ohjusiskuin.
Vihanpito hyödyttää kumpaakin. Israel koettaa maalata Iranista suurempaa uhkaa kuin se onkaan, sanoo Iran-tutkija, tietokirjailija Joonas Maristo.
— Iranin johto taas näkee Israelin ideologisena vastustajana, länsimaista rappiota edustavan Yhdysvaltain liittolaisena. Viholliskuvilla vahvistetaan omaa identiteettiä ja pönkitetään omaa valtaa.
Maristo ei kuitenkaan usko, että kriisi leimahtaa enää avoimeksi sodaksi. Siinä Iran joutuisi alakynteen. Myöskään Israel ei tahdo uutta rintamaa.
Suhteiden lientymistä ei kannata odottaa ainakaan ennen kuin valta molemmissa maissa vaihtuu. Sen paremmin pääministeri Benjamin Netanjahulla kuin Iranin islamilaisen tasavallan johdolla ei ole halua parantaa välejä.
Rauha edellyttää jaettua visiota ja halua sovintoon
Syyrian sekava konflikti linkittyy myös Israelin ja Iranin nokitteluun. Juuri Syyrian maaperällä kaksikko on mitellyt voimiaan epäsuorassa konfliktissa.
— Syyriassa on paljon erilaisia keskenään kilpailevia ryhmittymiä ja valtiollisia toimijoita. Syyria ei ole yksi pelaajista vaan ennemmin pelikenttä muille, Juusola kuvailee.
Syyriankaan tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa ratkaisua.
Rauha Lähi-idässä edellyttäisi sitä, että kaikilla kriisin osapuolilla olisi jaettu visio tulevaisuudesta ja halua edetä sovintoon, jälleenrakennukseen ja vapaisiin vaaleihin. Nyt tahtoa ei ole.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.