Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2024.
Vuonna 2020 kahdeksan prosenttia Suomessa asuvista oli ulkomaalaistaustaisia. Vuonna 2040 osuuden ennustetaan olevan 20 prosenttia.
Vaaleissa maahanmuuttajat näkyvät määräänsä vähemmän, kertoo tutkijatohtori Josefina Sipinen. Vuoden 2021 kuntavaaleissa ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus oli 23,1 prosenttia eli alle puolet suomalaistaustaisten 55,6 prosentista.
Tälle on useita syitä. Osa ei tiennyt olevansa äänioikeutettuja, osa ei kokenut korrektiksi puuttua ”suomalaisten omiin asioihin”. Lisäksi suurimmat maahanmuuttajaryhmät — virolaisia lukuun ottamatta — tulevat maista, joissa poliittinen osallistuminen ei ole vapaata eikä ongelmatonta.
— Suomessa puolueet rekrytoivat ehdokkaita omista aktiiveistaan ja heidän verkostoistaan. Ne ovat usein etäällä maahanmuuttajien arjesta, Sipinen sanoo.
Poikkeus: Helsingin seudun nuoret virolaismiehet
Toinen kysymys on sopiva puolue. Vihreiden ja vasemmistoliiton näkemykset sukupuolen moninaisuudesta voivat olla osalle hankalia. Oikeistopuolueissa taas on kansallismielisyyttä, jonka maahanmuuttaja ehkä kokee torjuntana.
— Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun nuorissa virolaisissa miehissä on perussuomalaisten kannattajia.
Aliedustus kärjistyy
Maahanmuuttajilta kertyvä äänipotti joka tapauksessa kasvaa, ja heidän sitomisensa puolueisiin voi muokata poliittista kenttää nopeastikin.
— Uskoisin, että maahanmuuttajien aliedustus päättäjinä kärjistyy edelleen ensi vuoden kuntavaaleissa. Vaikka maahanmuuttajaehdokkaita tulee lisää, kasvuvauhti ei pärjää maahanmuuton vauhdille.
Josefina Sipinen tutkii maahanmuuttajien poliittista osallistumista. Hän työskentelee Helsingin ja Tampereen yliopistoissa sekä THL:ssä.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.