Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2025.
Valtiot ovat vanhastaan tottuneet kiristämään toisiaan verrattain yksinkertaisilla talouden keinoilla: jos ette tee, mitä haluamme, emme käy kanssanne kauppaa.
— Kiina tekee usein tätä. He voivat sanoa, että hei Norja, me emme enää osta teidän lohtanne, selittää Georgetownin yliopiston professori Abraham L. Newman.
Sitten Norjan pitää miettiä, minne muualle myydä lohensa. Jos uusi markkina löytyy, ongelma on ratkaistu.
Jos panoksena on kalamarkkinoiden sijaan huipputeknologia, tilanne on toinen. Valtiot kautta planeetan himoitsevat laitteita, joiden valmistus on parinkymmenen vuoden aikana keskittynyt muutamille yhtiöille.
Kun Yhdysvallat painosti hollantilaisyhtiö ASML:n olemaan myymättä kehittyneintä puolijohteiden valmistukseen tarkoitettua teknologiaansa Kiinaan, Kiinan ei auttanut kuin pärjätä ilman.
Nykyinen maailmantalous rakentuu yhä tiiviimmin tällaisten kuristuskohtien, choke pointien, ympärille. Niiden haltijoilla on valtava valta.
Teknologiateollisuuden lisäksi kuristuskohtia on esimerkiksi pankkimaailmassa. Kun Irania yritettiin vuonna 2012 saada luopumaan uraanin rikastamisesta, se suljettiin ulos SWIFT-järjestelmästä, jonka varassa maailman pankit tekevät tilisiirtoja.
Moni Newmanin eurooppalainen kollega sanoo, että Eurooppa ei joko pysty tai tahdo pelata tätä kiristyspeliä. Newmanin mukaan he ovat väärässä. SWIFT-päätöksenkin teki juuri EU.
— Ja juuri Eurooppa jäädytti Venäjän keskuspankin varat, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kyseessä on luultavasti modernin ajan suurin yksittäinen taloudellinen kiristystoimi.
Venäjä sen sijaan ei Newmanin mukaan pysty uuteen kiristyssotaan. Vladimir Putinin hyppysissä ei ole mitään sellaista, jolla hän saisi suljettua vastustajiaan ulos globaalin talouden verkostoista.
— Venäjällä oli energia-ase, ja sen se jo käytti.
Kaasuhanojen sulkeminen olikin malliesimerkki vanhanmallisesta kiristyskeinosta. Kyse oli kahdenvälisestä kauppasuhteesta, joka oli korvattavissa.
— Eurooppa on pitkälti onnistunut löytämään korvaavia energianlähteitä.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.