Elämme historian käännekohdassa — tämä kokemus on modernille ajalle tyypillinen ja joskus se pitää paikkansa

Lähi-idän ongelmat pedattiin ensimmäisen maailmansodan yhteydessä ja moni globaalin järjestyksen murros 1970-luvulla, historioitsija Juhana Aunesluoma kirjoittaa Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa.

Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2023.

Tuntuuko siltä, että maailmassa on juuri nyt tapahtumassa jota­kin poikkeuksellisen tärkeää?

Et ole ajatuksiesi kanssa yksin. Ajatus kulloinkin koetun nyky­hetken käänteentekevyydestä on ominaista modernille aika­käsitykselle.

Tunne käännekohdassa elämisestä on toistuva. Erityisen voimakkailta ympärillä vellovat muutokset tuntuvat tilanteessa, jossa näkymä tulevaisuuteen on sumea.

Historiantutkijat muistuttavat mielellään jatkuvuuksista. Monet nyt dramaattisilta tuntuvat asiat ovat olleet tekeillä hyvin kauan, eikä kaikkien jättämä jälki jää pysyväksi.

Poliittisen historian tutkijat suhtautuvat nykyhetkeen muita historioitsijoita vakavammin. Historiatietoisuus on kiinnostava tutkimuskohde itsessään, ja alan tuoreita aluevaltauksia on se, miten ihmiset historiallistavat havainnoimiaan asioita.

Eikä aikalaiskokemus aina ole pielessä. On käännekohtia, joissa historia todella kääntyy. Historioitsijat voivat valottaa muutosten pitkiä taustoja, mutta tarvitaan myös käsitystä muutosten mittakaavasta. Jatkuvuuksien sijaan voi olla syytä korostaa aiempia käänteitä.

Mitä historioitsija ajattelee nykyisestä myllerryksestä? Suuret muutokset eivät kehkeydy tyhjästä, mutta aina ei historiaa tarvitse kelata vuosisatojen taakse. Vuoden 2008 finanssikriisi kiihdytti globaalien voimasuhteiden muutosta ja sysäsi demokratioita ja autoritaarisia maita edelleen jatkuviin vaikeuksiinsa.

Lähi-idän nykyiset ongelmat on pedattu ensimmäisen maailmansodan yhteydessä. Kylmän sodan päättyessä maailma muuttui vähemmän kuin miltä aikalaisille näytti. Koronapandemia on haihtunut julkisuudesta, mutta vaikutusten arvioin­ti on kesken.

Keski-ikään saapuneet Yliopisto-lehden lukijat ovat kurahousuikäisinä eläneet mitä merkittävintä aikaa. Yhä useampi tutkija on sitä mieltä, että monet nykyhetkessä näkyvät ilmiöt, ongelmat ja niiden mahdolliset ratkaisut, digitaalisista teknologioista globaaleihin rakenteisiin, tulivat näkyviin 1970-luvulla.

Vaikutukset ovat kasautuneet ja voimistuneet. Muutosten aallot lyövät nyt rantaan.

Kirjoittaja on poliittisen historian professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.