Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2023.
Millainen oli Eurooppa 1600-luvun lopulla? Valtioiden instituutiot olivat vasta muodostumassa. Ruotsissa ja Tanskassa valtaa piti kruunu, itsevaltiaan ympärille ryhmittynyt eliitti.
Meritalouden suurvallassa Alankomaissa kauppiaat olivat niin vaikutusvaltaisia, että heidän näkemyksensä heijastuivat myös maan ulkopolitiikkaan. Talous limittyi politiikkaan, politiikka talouteen.
— Kaupanteko toi vaurautta, joillekin myös sodan aikana, historioitsija Henri Hannula sanoo.
Ruotsi tuotti kaupungistuneeseen Hollantiin välttämättömiä raaka-aineita: puuta, tervaa, rautaa ja kuparia. Vesireitit korvasivat muuten heikkoja viestiyhteyksiä. Merellä kulkivat tuotteet, aatteet ja tiedot.
— Aikakauden parhaat kartat tehtiin Alankomaissa. Niistäkin näkee, millainen merkitys kaupanteolla on ollut merialueilla.
Kauppasopimukset syntyivät sodista huolimatta
Alankomaat soti Ranskaa vastaan 1670-luvulla. Samalla Ranskan liittolainen Ruotsi kävi sotaa Alankomaita ja Tanskaa vastaan. Silti Alankomaat ja Ruotsi solmivat keskenään kauppasopimuksen.
Samaan aikaan Alankomaiden suhteet poliittiseen liittolaiseen Tanskaan kiristyivät: kaupankäynti yhteisen vihollisen kanssa muutti asetelmia.
— Sodan jälkeen Tanska liittoutui Ranskan kanssa ja kiistat leimahtivat kauppasodaksi Alankomaiden ja Tanskan välillä, Hannula kertoo.
Hyödyn korjasi Ruotsi, jonka vienti veti vimmatusti.
Tutkija pyöräilee mielellään rannoilla. Se antaa tuntumaa paikkoihin — ja menneisyyden ihmisiin. Myös Amsterdamin rannat ovat tuttuja.
— Rallihollanti on yksi työkielistäni. On erilaisia kielitaidon muotoja, eikä täydellisyyttä kannata tavoitella.
Henri Hannula väitteli 6.5. humanistisessa tiedekunnassa historian alalta aiheesta Free ships, free goods: Dutch foreign policy and commercial relations with Denmark and Sweden 1675–1690. Hän työskentelee tutkijatohtorina oikeustieteellisen tiedekunnan akatemiaprojektissa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.