Helsingin yliopiston koordinoima GeneRISK-tutkimus on ollut edelläkävijä maailmassa sairastumisriskitiedon ja terveyskäyttäytymisen yhteyden selvittämisessä. GeneRISK-tutkimuksen lähtökohtana on ollut kertoa tutkimukseen osallistuneille henkilöille mahdollisimman täsmällistä tietoa heidän riskistään sairastua lähitulevaisuudessa sydän- ja verisuonitauteihin. Päätavoitteena on saada tietoa siitä, miten ihmiset muokkaavat terveyskäyttäytymistään tämän tiedon perusteella.
Vuodesta 2015 jatkuneessa tutkimuksessa on selvitetty yli 7500 osallistujan henkilökohtaista sairastumisriskiä ja terveyskäyttäytymistä sekä riskitekijöiden muutoksia.
Tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että etenkin geneettisistä syistä koholla oleva sairastumisriski osaltaan motivoi keski-ikäisiä henkilöitä alentamaan riskiä elintapamuutosten ja ennaltaehkäisevän lääkityksen avulla.
Paraikaa käynnissä olevassa GeneRISK-tutkimuksen seurantavaiheessa selvitetään nyt myös koronavirusinfektioon liittyviä tutkimuskysymyksiä. Osallistujilta mitataan COVID-19 -viruksen vasta-aineita sekä kartoitetaan tartunnan saaneiden oireiden vakavuutta. Näin saadaan uutta tietoa viruksen tarttumiseen ja taudin vakavuuteen vaikuttavista tekijöistä keski-ikäisillä suomalaisilla.
Aiemmin GeneRISK-tutkimuksessa osallistujista on tuotettu kattavaa genomitietoa ja kerätty usean vuoden ajan terveystietoja. Näin sekä geeneistä että muista tekijöistä johtuvia koronaan sairastumiselle tai sen vaikeusasteelle selvittäviä tekijöitä pystytään kattavasti tutkimaan.
Viitteitä geenien merkityksestä COVID-19-oireiden vaikeusasteeseen on jo saatu. Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin tutkijoiden Mark Dalyn ja Andrea Gannan johtama kansainvälinen Covid-19 Host Genetics -tutkimuskonsortio on tunnistanut useita taudin vakavalle muodolle altistavia perimän alueita ympäri maailmaa kerättyjen potilasaineistojen perusteella.
– Nyt GeneRISK-tutkimus mahdollistaa geneettisten riskitekijöiden roolin selvittämisen nimenomaan suomalaisessa väestössä. Samalla nähdään, miten geneettiset alttiustekijät ja koronainfektion vakavalle muodolle altistavat muut liitännäissairaudet, kuten esimerkiksi keuhkoahtaumatauti, aikuisiän diabetes, sydän- ja verisuonitaudit tai uniapnea, yhdessä vaikuttavat, kertoo tutkimuksen toteutuksesta vastaava lääkäri Elisabeth Widén FIMMistä.
GeneRISK-seurantatutkimus toteutetaan yhdessä Kymsoten, Mehiläisen ja Fimlab Laboratorioiden kanssa. Kaikille osallistujille tarjotaan mahdollisuus saada vasta-ainetestin tulos, jolloin myös taudin oireettomasti sairastaneet saavat siitä tiedon.
– GeneRISK-tutkimukseen osallistuneista on lyhyessä ajassa syntynyt vahva yhteisö, jonka arvokkaalla panoksella on jo nyt tuotettu ainutlaatuista tutkimustietoa sydän- ja verisuonitautien ja muiden kansatautien genetiikasta. Uuden COVID-19 -seurannan myötä näemme, miten aiempi tieto yhdistyy koronaan ja taudin vakavuuteen. Uskomme, että tämä tieto auttaa meitä viimeistään mahdollisilta seuraavilta pandemioilta suojautumisessa, sanoo tutkimuksesta vastaava Professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta.
Lisätietoja:
GeneRISK-tutkimuksen verkkosivut