Tutkijoiden kehittämä, uusi TriSb92-niminen molekyyli suojaa soluviljely- ja eläintutkimusten mukaan koronavirustartunnalta ainakin kahdeksan tunnin ajan jopa suuren altistumisriskin tilanteissa. Toisin kuin rokotteiden tuottama suoja TriSb92:n vaikutus alkaa välittömästi sen annostelun jälkeen.
– Eläinkokeissa nenään annosteltu TriSb92 suojasi tartunnalta sellaisessa altistustilanteessa, jossa kaikki suojaamattomat hiiret saivat tartunnan, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Anna Mäkelä kertoo.
Tutkimustulokset on julkaistu vielä vertaisarvioimattomassa raportissa.
Tähtäimessä koronaviruksen akilleen kantapää
TriSb92-molekyyli perustuu Suomessa kehitettyyn aivan uuteen, biologisten lääkkeiden kohdentamisen mahdollistavaan teknologiaan. Helsingin yliopiston tutkimuksessa tätä teknologiaa on hyödynnetty SARS-CoV-2 viruksen pinnan piikkiproteiinin toiminnan estämiseksi.
– Kun tämä TriSb92-molekyylin estovaikutus kohdennetaan koronaviruksen piikkiproteiinissa sellaiseen kohtaan, joka on eri virusmuunnoksille yhteinen, voidaan tehokkaasti ehkäistä kaikkien tunnettujen virusmuunnosten, myös omikronin, kyky aiheuttaa infektio, Mäkelä selittää.
TriSb92:lla on mallivirustutkimuksissa voitu ehkäistä jopa 2000-luvun alussa ihmiskuntaa uhanneen SARS-viruksen leviäminen.
– Voimme siis varsin luottavaisin mielin olettaa, että myös tulevat SARS-CoV-2-muunnokset ja kenties kokonaan uudetkin pandemiauhkia aiheuttavat koronavirukset ovat sille herkkiä, Mäkelä vahvistaa.
Nenään annosteltava valmiste voisi siis tulevaisuudessa toimia eräänlaisena biologisena, limakalvoille suihkutettavana suojana koronavirustartuntaa vastaan.
Rokotteita tarvitaan edelleen
Mäkelä työskentelee Helsingin yliopistossa professori Kalle Sakselan laboratoriossa. Saksela puolestaan on mukana kehittämässä kotimaista, nenään annosteltavaa koronavirusrokotetta, jonka odotetaan etenevän ihmisillä tehtävään testaukseen keväällä. Mäkelä ja Saksela korostavat, että TriSb92 ei ole rokotteiden kanssa kilpaileva vaan niitä täydentävä teknologia.
– Tämän tyyppisillä tartuntaa ehkäisevillä molekyyleillä, sen paremmin kuin viruslääkkeilläkään, ei ole mahdollista korvata rokotuksia väestön suojaamiseksi koronataudilta, Saksela tähdentää.
Uusille keinoille, joilla rokotteilla saatavaa suojaa voitaisiin tehostaa, on kuitenkin suuri tarve.
– Erityisesti tulee mieleen henkilöt, joiden immuunijärjestelmä ei riittävästi reagoi rokotteisiin. Toisaalta tiedämme, että uudet virusmuunnokset, varsinkin omikron, voivat huolestuttavan hyvin väistää tehokastakin rokotevastetta. TriSb92 voisi olla hyödyllinen syystä tai toisesta puutteellisen rokotesuojan omaaville ennen kaikenlaista sosiaalista kanssakäymistä. Siitä voisi olla epidemiatilanteesta riippuen hyötyä myös täysin rokotetuille henkilöille ennen mahdollisia korkeamman altistumisriskin tilanteita, Saksela arvioi.
Alkuperäinen artikkeli (toistaiseksi vertaisarvioimaton): Anna R. Mäkelä, Hasan Uğurlu, Liina Hannula, Petja Salminen, Ravi Kant, Riku Fagerlund, Anu Haveri, Tomas Strandin, Lauri Kareinen, Jussi Hepojoki, Lev Levanov, Arja Pasternack, Rauno A. Naves, Olli Ritvos, Pamela Österlund, Tarja Sironen, Olli Vapalahti, Anja Kipar, Juha T. Huiskonen, Ilona Rissanen, Kalle Saksela: Intranasal inhibitor blocks omicron and other variants of SARS-CoV-2. Biological Sciences, DOI: 10.21203/rs.3.rs-1196079/v1
Anna Mäkelä kertoo TriSb92-molekyyliä käsittelevästä tutkimuksesta Helsingin yliopiston COVID-19-seminaarissa 25.1.2022 kello 12. Lisätietoja ja zoom-linkki verkkolähetykseen verkkosivuillamme.
Lisätietoja