Kyllä, ensimmäinen kerta jännitti. Oli tammikuu 2020, ja virustutkija Suvi Kuivanen tutki biosuojakaapissa olevaa virusnäytettä. Se oli otettu Lapin keskussairaalaan eristetyltä kiinalaisturistilta.
— Näyte lähetettiin tutkimusryhmällemme Meilahteen. Ensimmäinen kysymys oli, oliko kyseessä koronavirus, Kuivanen kertoo.
Maailmanvalloittajaviruksen virallinen nimi on SARS-CoV-2. Se on yksi monista koronaviruksista.
Kun näyte paljastui koronaksi, Kuivasella alkoi kaksi vuotta jatkunut työputki. Hän viettää ison osan työajastaan turvalaboratoriossa altistamassa soluviljelmiä koronavirukselle. Tutkija etsii keinoja, joilla viruksen lisääntyminen solussa voitaisiin estää.
Viruksilla ei ole omaa aineenvaihduntaa eivätkä ne pysty lisääntymään ilman isäntäsolua, minkä takia valtaosa tutkijoista ei pidä niitä elävinä. Niillä on kuitenkin RNA:sta tai DNA:sta koostuva perimä, joka patistaa niitä suvunjatkamiseen. Kun virus löytää uhrikseen sopivan solun, se alkaa lisääntyä.
— Ovatko ne silloin eläviä? Sanoisin, että ovat, Kuivanen toteaa.
Paluu punkin aiheuttaman vitsauksen ääreen
SARS-CoV-2 on hyvin samanlainen koronavirus kuin 2000-luvun alussa riehunut SARS-1, mutta leviää paljon edeltäjäänsä ärhäkämmin. SARS-CoV-2 tarttuu herkemmin solunpinnan reseptoreihin ja pystyy siksi lisääntymään tehokkaammin hengitysteissä.
Virusten karkaaminen laboratorioista on harvinaista, mutta paraskaan turvajärjestely ei ole vuorenvarma. Keväällä 2020 kansainvälinen media alkoi kertoa huhuista, joiden mukaan koronavirus ei olisikaan levinnyt eläintorilta vaan wuhanilaisesta virologian laboratoriosta.
— Alkuperästä on useita teorioita. Karkaaminen laboratoriosta on niistä hätkähdyttävin. Mitään teorioista ei ole kuitenkaan voitu tieteellisesti todistaa.
Kuivanen jättää koronalaboratorion taakseen vuodenvaihteessa ja muuttaa Oxfordiin. Siellä hän palaa vanhan tutkimusaiheensa pariin. Kyseessä on mökkikansan verivihollinen: puutiaisaivokuumetta aiheuttava TBE-virus.
Dosentti Suvi Kuivanen on virologian tutkijatohtori Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Virustautien tutkimussäätiö palkitsi hänet vuoden 2021 nuorena virologina.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2021.