Helsingin yliopisto kiittää lämpimästi kaikkia koronavirustutkimukseen lahjoituksia tehneitä organisaatioita ja yksityishenkilöitä. Lahjoitusvaroja on kohdennettu tutkimusryhmille lahjoittajien toiveiden mukaisesti, ja vapaasti yliopiston päätettäväksi lahjoitetuista varoista on päättänyt rehtori.
Syyskuussa 2022 rehtori Sari Lindblom teki päätöksen kuluneen vuoden aikana tulleiden, vapaasti yliopiston päätöksellä koronatutkimukseen kohdennettujen lahjoitusten kohdentamisesta uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sirosen tutkimusryhmälle.
– Tutkimusryhmäni on helmikuusta 2020 lähtien keskittynyt tutkimaan COVID-19-tautia. Olemme tutkineet viruksen leviämisen mekanismeja, viruksen aiheuttamaa immuunivastetta ja rokotteiden tehoa, syitä erilaisen taudinkuvan taustalla, erilaisten eläin- ja solumallien sopivuutta COVID-19-tutkimukseen sekä tutkineet yhteistyöprojekteissa potentiaalisia virusinhibiittoreita ja rokotteita näissä malleissa, Tarja Sironen kertoo ryhmänsä tutkimuksesta.
Koronatutkimuksessa yksi keskeisistä tutkimuskysymyksistä on viruksen muuntuminen pandemian edetessä sekä erilaisten varianttien leviäminen ihmisissä ja toisaalta eri eläinlajeissa, sillä SARS-CoV-2-viruksella on ainutlaatuinen kyky tarttua useisiin eläinlajeihin.
Lajihyppäykset vauhdittavat viruksen muuntumista ja toisaalta tekevät viruksen torjumisesta hyvin haastavaa, toteaa Sironen.
– Olemme tutkineet viruksen leviämistä eri eläinlajeihin ja samalla olemme löytäneet eurooppalaisista jyrsijä- ja lepakkolajeista lukuisia uusia koronaviruksia. Osa näistä muistuttaa SARS-CoV-2-virusta ja osa muita ihmisen kausiflunssaa aiheuttavia koronaviruksia. Toistaiseksi emme kuitenkaan pysty pelkän viruksen genomitiedon varassa arvioimaan, ovatko nämä virukset mahdollisia taudinaiheuttajia, Sironen kertoo ryhmänsä tutkimuksesta.
Nyt saadun rahoituksen Sirosen ryhmä käyttää kolmen kuukauden mittaiseen jatkotutkimukseen, jossa selvitetään näiden uusien koronavirusten pintaproteiinien sekvenssejä ja rakennetta.
– Tavoitteenamme on selvittää, mitkä näistä koronaviruksista kykenevät mahdollisesti infektoimaan ihmisen soluja. Tieto tukee myös muissa tutkimusryhmissä käynnissä olevia hankkeita, joissa varaudutaan uusien koronavirusten ilmaantumiseen, Tarja Sironen kertoo.
Lahjoitusvarat auttoivat nopeassa muutoksessa
Infektiosairauksien professori Anu Kanteleen ja professori Olli Vapalahden tutkimusryhmä oli ensimmäisten joukossa aloittamassa koronavirustutkimusta Helsingin yliopistossa. Työ jatkuu edelleen.
Alkuvaiheessa ryhmän työtä tuettiin merkittävästi myös lahjoituksilla.
– Lahjoitukset olivat kullanarvoisia, koska niiden turvin päästiin heti aloittamaan uudella tutkimusalueella, Anu Kantele kiittää lahjoittajia.
Muut tutkimusrahoitustahot kuten Suomen akatemia ja säätiöt pystyivät reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen hitaammin. Tutkimusryhmien käytössä oleva rahoitus on myös yleensä sidottu niihin projekteihin, joihin rahoitus on haettu: vaikka tutkimusryhmällä olisi rahoitusta, sitä ei voi suunnata täysin uuteen aiheeseen, vaan kullekin projektille on haettava oma rahoituksensa.
Koronavirus ja sen aiheuttama tauti eivät ole kadonneet, vaikka rokotukset ja väestön sairastaminen ovat muuttaneet pandemian kulkua. Tutkimustyötä riittää, vaikka suuret, eri tutkimusrahoittajien myöntämät rahoitukset ovat nyt päättymässä.
– Tutkimuksen nopea aloitus tarjosi alkuvaiheessa kipeästi kaivattua tietoa taudinkulusta ja immuunivasteesta ja nopeutti keskeisten laboratoriomenetelmien kehittämistä. Samalla se kuitenkin tarkoitti sitä, että muut projektit jäivät seisomaan kun esimerkiksi väitöskirjantekijät joutuivat yllättäen siirtymään koronatutkijoiksi, sillä osaavia tutkijoita on rajallinen määrä.
– Nyt ollaan tilanteessa, jossa alkuvaiheessa haetut rahoitukset ovat päättymässä ja mietitään miten ja mitä jatketaan. Selvitettävää riittää, virus kun kulkee koko ajan yhden askelen edellämme, Kantele jatkaa.
Infektiotautien professori Anu Kantele johtaa myös yliopiston ja HUSin yhteistä rokotetutkimuskeskusta.
Lisätietoja
Tarja Sironen on ensimmäisen kauden apulaisprofessori, jonka tehtävä on eläinlääketieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteinen. Sironen on myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava varadekaani. Sirosen ryhmä on saanut rahoitusta työlleen lahjoitusvaroista myös vuosina 2020 ja 2021. Rehtori Sari Lindblomin päätöksellä Sirosen ryhmää on syyskuussa tuettu 12 240 eurolla.
Muita lahjoitusvaroista koronavirustutkimukseen tukea saaneita ovat virologian professori Kalle Sakselan, professori Olli Carpénin, akatemiatutkija Giuseppe Balistrerin sekä yliopistolehtori Heli Nordgrenin tutkimusryhmät ja -projektit.
Koronatutkimuksen tueksi voi edelleen tehdä joko vapaasti yliopiston käyttöön tarkoitettuja tai tietylle ryhmälle suunnattuja lahjoituksia. Katso lisätietoja lahjoittamisesta.
Tarja Sironen
apulaisprofessori, uhkaavat infektiosairaudet
tarja.sironen@helsinki.fi
0294157078
Anu Kantele
professori, infektiosairaudet
anu.kantele@helsinki.fi
0294125130