Yli 410 miljoonaa sairastunutta. Lähes kuusi miljoonaa kuollutta. Koronavirus on murjonut ihmiskuntaa, mutta pandemia on tuonut toisille myös rahaa.
24,3 miljardia dollaria. Niin paljon yhdysvaltalainen lääkeyritys Pfizer teki voittoa vuonna 2021 pelkästään Comirnaty-koronarokotteella. Saksalaisyritys Biontech, Pfizerin liikekumppani, arvioi tienanneensa Comirnatylla viime vuoden aikana noin 19 miljardia dollaria. Spikevax-rokotetta valmistava yhdysvaltalainen Moderna taas arvioi marraskuussa tekevänsä tuotteellaan jopa 18 miljardin dollarin voitot.
Yritysten osakkeiden hinnat nousivat huomattavasti pandemiaa edeltävästä ajasta, joskin laskivat omikron-muunnoksen jyllätessä.
Lukuja voi verrata vaikkapa siihen, että Microsoft teki viime vuonna voittoa noin 61 miljardia dollaria ja Apple noin 95 miljardia dollaria. Suomen valtion vuosimenot olivat 67,6 miljardia euroa eli noin 76,6 miljardia dollaria.
Järjestö syyttää rikkaita maita rokoteapartheidista
Onko oikein, että lääkeyritykset tekevät rokotteilla miljardivoittoja keskellä tappavaa pandemiaa? Ei, vastaa esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen liittouma People’s Vaccine. Liikkeen mukaan koronarokotteiden hinnat olisivat ainakin viisi kertaa halvemmat, jos lääkeyhtiöt eivät käärisi voittoja.
People’s Vaccinen riveissä ovat muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam. Liike vaatii, että koronarokotteiden patenttisuojat puretaan ja lääkeyhtiöt antavat rokotteiden tuotantoteknologian Maailman terveysjärjestön WHO:n käyttöön. Vaatimuslistan on allekirjoittanut pitkä rivi poliitikkoja, joiden joukossa ovat muun muassa Tarja Halonen ja Esko Aho.
Verkkosivuillaan liike käyttää kovaa termiä siitä, että rikkaat maat omivat koronarokotteet: rokoteapartheid.
Rokottamisen hitaus ei johdu patenteista
Virologian professori Kalle Saksela suhtautuu koronarokotteiden patenttisuojan purkamiseen kaksijakoisesti.
— Ainakaan toistaiseksi maailmassa ei luultavasti olisi yhtään enempää COVID-19-tautia vastaan rokotettuja ihmisiä, vaikka kaikki koronarokotteet olisivat patenttivapaita.
Koronarokotepula ei johdu patenteista vaan siitä, että niiden valmistamiseen tarvittavia raaka-aineita ja nykyaikaisia tehtaita on liian vähän, Saksela sanoo.
— Rokotteiden tekeminen maksaa joka tapauksessa. Vaikka ei olisi patenttia, jonkun pitäisi tuottaa rokotteet.
Lääkeyritykset kuskaavat valmistuneet rokotteet sinne, missä on rahaa. WHO:n joulukuisen tiedotteen mukaan Afrikan väestöstä vain kahdeksan prosenttia oli rokotettu kahdesti. Tammikuun lopulla 38 prosenttia maailman väestöstä ei ollut saanut ensimmäistäkään rokoteannosta.
— Jos Suomessa ei suojattaisi ihmisiä kolmannella annoksella, rokotteita riittäisi enemmän Afrikkaan. Kysymys ei ole patenteista vaan ihmisten välisestä solidaarisuudesta.
Kehittäisivätkö yritykset rokotteita, jos patentteihin ei voisi luottaa?
Jos kenelläkään ei olisi mahdollisuutta patentoida mitään rokotetta, Saksela arvelee, että joidenkin rokotteiden saatavuus saattaisi olla parempi kuin patenttien rajoittamassa maailmassa. Tai sitten ei.
Jos lääkeyhtiöt eivät voisi luottaa tuotteidensa patentteihin, ne tuskin kehittäisivät rokotteita yhtä innokkaasti.
— Harvoilla muilla kuin suurilla lääkeyrityksillä on voimavaroja kehittää niitä. Pienet valtiot saattaisivat joutua vaikeuksiin, jos niiden kehittämien rokotteiden kanssa tulisi vakavia ongelmia.
Nykymaailmassa ei ole kovin paljon kehittäjiä, jotka tekisivät patenttivapaita lääkkeitä tai rokotteita. Joitain sentään on: esimerkiksi Saksela kumppaneineen.
Valtio ei antanut kotimaiselle rokotteelle jatkorahoitusta
Kalle Sakselan tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa alkoi suunnitella omaa rokotetta koronavirusta vastaan heti kun pandemia puhkesi 2020. Ryhmän koronarokote eroaa muista siten, että se annetaan nenäsuihkeena.
— Lähdimme palomiehinä paikalle. Emme miettineet muuta kuin että olemme hyviä teknologiassa, joka näytti olevan lupaava ratkaisu. Ajattelimme, että on melkeinpä velvollisuutemme tehdä jotain.
Alustavien kokeiden perusteella rokote toimii erinomaisesti. Yliopiston rahat eivät kuitenkaan riittäneet laajoihin kliinisiin testeihin, joita myyntiluvan saaminen edellyttäisi. Pian kävi selväksi, ettei hanke etenisi julkisesti rahoitettuna projektina. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat kannustivat tutkijoita, mutta eivät rahoittaneet jatkotutkimusta.
— Ministeriöstä annettiin ymmärtää, että keskustelua kannattaa jatkaa vasta sitten, kun meillä on tarjota EU:n alueella myyntiluvan saanut valmis rokote, Saksela kertoo.
Keksintöjen patentoiminen sopii huonosti yliopistojen aatokseen
Käytännössä kaikki maailman rokotteet perustuvat tutkimukselle, joka on tehty yliopistoissa. Kaupalliset yritykset lisensoivat ideat, kehittävät niitä ja patentoivat tuotteet. Teologisen etiikan ja sosiaalietiikan dosentti Ville Päivänsalo pitää järjestelmää ongelmallisena.
— Jos tuote hyödyntää julkista osaamista, siitä pitää tulla jotain takaisin. Se on minun kantani, Päivänsalo toteaa.
Yliopistojen ydinaatoksen mukaan niiden julkaisemien tutkimusten tulisi kuitenkin olla vapaasti kaikkien saatavilla. Yhtälöön sopii huonosti se, että yliopistot alkaisivat patentoida löydöksiään.
— On vaikea sanoa, mikä on sopiva ratkaisu, mutta ongelman tunnistaminen on tarpeen.
Onko hyväksyttävää, että lääkefirmat tekevät voittoa?
Päivänsalon mielestä on hyväksyttävää, että lääkeyritykset tekevät voittoa, kunhan tietyt ehdot täyttyvät.
— Jos todetaan, että yritys pystyy saavuttamaan terveyspäämääriä tehokkaammin kuin suorassa valtion ohjauksessa oleva toimija, se on lähtökohtaisesti oikeutettua.
Lääkeyritykset ovatkin kehittäneet monta tehokasta lääkettä, joista koko ihmiskunta on hyötynyt, Päivänsalo muistuttaa.
— Ennen korona-aikaa monet terveysindikaattorit eri puolilla maailmaa näyttivät hyviltä, ja varmasti suurten firmojen kehittämillä lääkkeillä on ollut siinä merkittävä osansa.
Lääkeyritysten kilpailu on myös ainakin joissain tapauksissa johtanut tehokkaaseen tuotantoon ja edullisiin lääkkeisiin.
Markkinatalousmallin ongelma taas on siinä, että yritykset kehittävät tuotteita asiakkaille, joilla on rahaa.
— Yritykset eivät välttämättä ole kiinnostuneita köyhistä ihmisistä, jotka monesti eniten tarvitsisivat lääkkeitä.
2000-luvun vaihteessa herättiin siihen, että lääkeyritykset eivät panostaneet esimerkiksi malaria- ja tuberkuloosilääkkeisiin. Terveysalan tutkimukseen käytetyistä varoista alle 10 prosenttia kohdentui terveysongelmiin, jotka muodostivat yli 90 prosenttia maailman tautitaakasta, Päivänsalo kertoo.
Rokotebisnes on riskibisnestä
Rokotteet eivät välttämättä ole lääkefirmoille erityisen hyvä rahasampo verrattuna moniin lääkkeisiin, Kalle Saksela arvioi.
— Uusien syöpälääkkeiden kaupallistamista on jopa verrattu laillistettuun kiristykseen. Katsotaan, mikä on korkein hinta, jonka joku epätoivoinen on valmis maksamaan.
Lääkkeitä ostavat usein yksittäiset sairaalat tai potilaat, mutta rokotteita myydään valtioiden ja WHO:n kaltaisille suurille toimijoille.
— Ne pystyvät painamaan hinnan aika alhaiseksi.
Tappiotakin tulee. Yritykset käyttävät paljon rahaa tutkiessaan teknologioita, jotka eivät koskaan pääse markkinoille. Tai sitten voi käydä kuten ruotsalais-brittiläiselle Astra Zenecalle.
Astra Zenecan koronarokote Vaxzevria oli käytössä Suomessakin, kunnes kävi ilmi, että pienelle osalle rokotetuista tuli verenhyytymishäiriöitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos linjasi syksyllä 2021, että Vaxzevrian käyttö lopetetaan Suomessa. Muissakin Euroopan maissa käyttöä rajoitettiin.
— Astra Zenecalla ehkä toivotaan, että he eivät olisi koskaan lähteneet koko rokotehommaan, Saksela tuumii.
HIV-lääkkeiden hinta havahdutti tutkijan
Lääkeyritykset eivät suinkaan ole ainoita, jotka ottavat rahat irti yliopistotutkimuksesta. Sama kuvio on arkipäivää esimerkiksi teknillisillä aloilla.
Päivänsalon mukaan lääketieteellä rahastamista ei voi kuitenkaan suoraan verrata vaikkapa tietotekniikalla rahastamiseen.
— Lääkkeet liittyvät ihmisten ja kansojen perusterveyteen. Ihmisten pitäisi olla eettisesti tarkempia niiden suhteen.
Lääkkeiden ja rokotteiden patentit ovat voimassa yleensä 20 vuotta. Päivänsalo on sitä mieltä, että kansainvälisen yhteisön pitäisi mitätöidä patentit, jos tilanne on kohtuuton. Hän ottaa esimerkiksi ensimmäiset HIV-lääkkeet.
— Ne olivat aluksi hillittömän kalliita. Monessa maassa, jossa oli paljon HIV-tartunnan saaneita, lääkkeitä ei saatu ostettua, vaikka kansainvälisessä lainsäädännössä olisi periaatteessa ollut mahdollisuus kiertää patenttisäädöstä.
Patentit pitäisi kiertää, jos hätä on suuri, Päivänsalo sanoo.
— Jos tämä olisi selkeästi ja julkisesti hyväksytty eettinen ajattelutapa, lääkefirmojen pitäisi vain ottaa se riski huomioon.
Valtioiden pitäisi tehdä parempia sopimuksia
Kehittäisivätkö lääkeyritykset enää lääkkeitä vakaviin sairauksiin, jos uhkana olisi patenttien nopea purku? Päivänsalo kuvailee tilannetta jatkuvaksi köydenvedoksi. Poikkeukset saattaisivat laskea yritysten motivaatiota.
— Mutta niin kauan, kun innovatiivinen lääketiede on globaalisti tuottoisimpia aloja, meidän pitäisi uskaltaa vähän nipistää sitä.
Yksi ratkaisu olisi siirtää lääkkeiden ja rokotteiden kehittelyä enemmän julkiselle sektorille. Se tosin vaatisi niin paljon verorahoja, että poliitikot tuskin innostuisivat ideasta.
— Tehokkainta olisi, jos valtiot pystyisivät tekemään parempia, läpinäkyviä sopimuksia lääkefirmojen kanssa, Päivänsalo arvioi.
20 vuoden patenttiaikaa voi katsoa myös toisesta näkökulmasta: kun lääkeyhtiöt ovat tehneet aikansa voittoa, teknologia vapautuu kaikille ja lääkeyrityksen tutkimustyöstä hyötyvät muutkin.
Nykyaikainen rokoteteollisuus on uusi ilmiö
Ennen 1900-luvun loppua kaupallisesti toimineita rokotealan kehittäjiä ja tuottajia oli hyvin vähän.
— Suomenkin rokotetuotanto oli alun perin vahvasti valtiollista toimintaa. Nykyaikainen lääketeollisuus lähti kangerrellen liikkeelle joskus 1800-luvun puolivälissä, lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorinen kertoo.
Vuorinen on seurannut rokotekehityksen kaupallistumista huolestuneena.
— Yritysten ensisijainen tarkoitus on palvella omistajiaan. Ne eivät mieti, miten seitsemän miljardin ihmisen elämä maapallolla turvattaisiin parhaiten.
Pandemioita ei ole mahdollista torjua, jos kukin valtio pelaa omaan pussiinsa. Ihmiskunnan pitäisi ottaa todesta se, että me elämme yhdessä ekolokerossa, joka on koko planeetta.
— YK:n ja Maailman terveysjärjestön kaltaisten globaalien toimijoiden valtaa rokotteiden jakamisessa pitäisi kasvattaa. Emme voi suojella vain niitä ihmisiä, joilla on rahaa, Vuorinen sanoo.
Seuraava pandemia tulee varmasti
Kalle Saksela on varma, ettei nykyinen koronaviruspandemia jää viimeiseksi. 2000-luvun alussa lähinnä Aasiassa levinnyt koronavirus SARS-CoV oli nyt pandemian aiheuttaneen SARS-CoV-2:n sukulainen. SARS oli tappavampi tauti kuin nyt leviävä COVID-19, mutta COVID-19 leviää sitä herkemmin.
— Hyvin samantyyppisiä viruksia luuraa varsinkin lepakoissa. Ennemmin tai myöhemmin sellainen pullahtaa ihmispopulaatioon. Jos oikein huonosti käy, viruksella voi olla SARSin tappavuus yhdistettynä SARS-CoV-2:n tartuttavuuteen. Silloin ovat hyvät neuvot kalliit.
Mitkä sitten ovat professorin neuvot? Suomen kannattaisi käynnistää uudelleen oma rokotetuotantonsa, Saksela sanoo. Suomessa valmistettiin vielä vuonna 2003 rokotteita, viimeisenä jäykkäkouristuksen, hinkuyskän ja kurkkumädän torjuntaan.
— Tämä on huoltovarmuuskysymys. Rokotetuotanto vaatisi uudentyylistä yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Valtio ei varmaankaan voisi yksin pitää sitä yllä.
Rokotetuotannon lisäksi Sakselan mielestä Suomen pitäisi satsata siihen, mitä hän itse tekee: rokotteiden kehittämiseen.
— Jos uusi virus on tämän saman perheen virus, tiedämme, miten rokote tehdään. Kyse on vain nopeasta toiminnasta.
Professorin ratkaisu: yrityksen perustaminen
Kesällä 2021 professori Kalle Saksela kumppaneineen sai lopulta kerättyä rahoituksen koronarokotteensa kliinisille kokeille. Näin syntyi yritys, Rokote Laboratories Finland Oy, jonka omistaman koronarokotteen kliiniset kokeet alkavat keväällä 2022.
Toistaiseksi yritys ei ole patentoinut rokotettaan.
— Pystyimme keräämään rahoituksen ilman patenttia. Vakuutimme rahoittajille, että tämä on kannattavaa, vaikka taustalla ei olisi muuta yksinoikeutta kuin tavoittelemamme myyntilupa. Meillä on erittäin hyvä rokote, jota voidaan valmistaa kustannustehokkaasti. Asia on silti harkinnassa, sillä patenttia arvostetaan alalla. Se helpottaisi tutkija-yrittäjien urakkaa.
Tuleeko professorista nyt äveriäs lääketehtailija?
— Sitä vaaraa ei ole vielä näköpiirissä. Firmahan kuuluu etupäässä niille, jotka ovat laittaneet siihen rahaa. Mutta jos rokote onnistuu ja menestyy, ehkä siitä jää joku kulma keksijällekin, Saksela sanoo.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2022.
1700-luvulla moni eurooppalainen poikamies halusi naida karjapiian. Karjapiikojen kauneus oli tunnettua.
— Heillä ei ollut rokkoarpia, lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorinen toteaa.
Pahoja arpia jättävä isorokko oli satoja vuosia Euroopan pelätyimpiä vitsauksia. 1500-luvulla tauti ilmeisesti mutatoitui entistäkin tappavammaksi.
Mutta karjapiiat eivät sairastuneet. Englantilainen lääkäri Edward Jenner keksi, että syynä saattoi olla lehmärokko, paljon isorokkoa harmittomampi tauti.
— Vuonna 1796 Jenner istutti lehmärokkoa poikaan, joka altistettiin sitten isorokolle. Eikä poika sairastunut isorokkoon.
Eri puolilla maailmaa oli jo vuosituhansia harjoitettu niin sanottua rokonistutusta. Monet olivat huomanneet, että jos kulkutaudin sairasti kerran, siihen ei yleensä sairastunut uudestaan. Ainakin Intiassa, Kiinassa ja Länsi-Afrikassa isorokkoa istutettiin terveisiin ihmisiin, Vuorinen kertoo.
— Osa ihmisistä sairasti taudin lievänä. Heiltä otettiin rokkoeritettä tai jauhettua rokkorupea, jota annettiin esimerkiksi terveiden ihmisten hengityselimiin.
Rokonistutus oli riskialttiimpaa kuin myöhemmin keksitty rokotus. Rokkoaineen laatu oli sattumanvarainen, ja lieväksi luultu virus saattoikin tappaa. Istutuksesta saattoi myös käynnistyä epidemia.
— Lääkärit suhtautuivat rokonistutukseen epäileväisesti. He olivat tottuneet siihen, että taudit parannetaan niiden vastakohdalla, Vuorinen sanoo.
1700-luvulla suomalainen pappi, poliitikko ja valistusajattelija Anders Chydenius suositteli rokonistutuksessa niin sanottua beduiinien menetelmää. Siinä neula ja lanka työnnettiin ensin isorokkorakkulan läpi ja sitten terveen ihmisen peukalon ja etusormen välissä olevan poimun läpi.
1800-luvulla kukaan ei olisi uskonut, millaisia rokotteita 2020-luvulla valmistetaan. Vielä 1900-luvulla valtaosassa rokotteista oli kokonaisia, nujerrettuja taudinaiheuttajia. 2020-luvun kehittyneimmät rokotteet sisältävät vain hitusen taudinaiheuttajan RNA:ta tai DNA:ta. Pätkä on pakattu pieneen rasvapalluraan tai ujutettu adenovirukseen, joka murtautuu soluun.
RNA-teknologian koronarokotteissa ihmisen omat solut alkavat valmistaa viruksen piikkiproteiinia. Vaaraton proteiini opettaa ihmiskeholle, miten koronavirusta vastaan suojaudutaan.