Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) tutkimuksessa analysoitiin yli 1200 sote-alan työntekijän koronavasta-ainetasoja sen selvittämiseksi, onko eri vasta-aineluokissa eroja virusaltistuksen mukaan. Tutkimuksessa käytettiin kuivasylki- ja kuivaverinäytteitä, jotka kerättiin tammikuun ja maaliskuun välillä vuonna 2021. Altistumis- ja taustatiedot kerättiin kyselykaavakkeella.
Tulosten perusteella sormenpäästä otetulla verinäytteen IgG:llä on 99,5 % herkkyys ja 75,3 % tarkkuus erottaa kahdesti rokotetut ei-altistuneista, altistuneista, aikaisemmin koronavirusinfektion sairastaneista tai kerran rokotetuista. Myös syljestä mitattu IgG erotti kahdesti rokotetut muista ryhmistä 85,3 % herkkyydellä ja 65,7 % tarkkuudella.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Medical Microbiology and Immunology -tiedelehdessä.
Hammaslääkäreillä vähiten vasta-aineita virukselle
Sote-ammattilaisten altistuminen koronavirukselle vahvistui tutkimuksessa ja näkyi tuloksissa kohonneina virusvasta-aineina. Joko sairastetun koronavirustaudin, rokotuksen tai altistumisen vuoksi 47,5 % sairaanhoitajista ja 47,7 % lääkäreistä oli seropositiivisia, kun taas vain 8,7 % hammaslääkäreistä oli altistunut virukselle. Matalimpia vasta-ainearvoja todettiin hammaslääkäreiden lisäksi hallinto- ja sosiaalityöntekijöillä.
Kaikista korkeimmat vasta-ainearvot sekä veressä että syljessä oli niillä, jotka olivat sekä sairastaneet koronavirustaudin että saaneet rokotuksen. Matalimmat vasta-ainepitoisuudet olivat henkilöillä, jotka eivät olleet altistuneet virukselle eivätkä sairastaneet tautia eivätkä myöskään saaneet rokotusta.
– Vastoin odotuksiamme hammashoidon henkilökunnan koronatartunnat ja -altistumiset ovat olleet vähäisempiä kuin esimerkiksi sairaalalääkäreillä, vaikka hammashoidossa tehdään paljon aerosolia tuottavia toimenpiteitä lähietäisyydellä potilaasta, tutkija Laura Lahdentausta kertoo.
Näytteiden keräyshetkellä hammashoidon henkilökunta oli saanut myös vähiten koronavirusrokotteita, mikä näkyi vasta-ainearvoissa.
Uutta tietoa syljen käyttämisestä vasta-ainetutkimuksissa
Tutkimuksen tavoitteena oli myös tutkimusmenetelmien kehittäminen. Tutkimuksesta saadaankin tärkeää lisätietoa syljen käyttämisestä vasta-ainearvojen selvittämisessä.
– Tulosten perusteella kuivanäytteet paljastavat luotettavasti vasta-aineet virukselle, kertoo professori Pirkko Pussinen.
Kuivasylki- ja kuivasormenpääverinäytteiden etu on niiden helppo kerääminen. Kuivanäytteet voidaan ottaa kotona ilman laboratorio-olosuhteita. Näytteiden kerääminen on halpaa ja lisäksi sylkinäytteen otto on kajoamatonta.
– Tätä kuivanäytteisiin perustuvaa tutkimusmenetelmää voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää hyvin sekä rokotevasteen että rokotetarpeen seurantaan suurista potilasmääräistä, Pussinen täydentää.
Lisätietoja
Hammaslääketieteen tohtori Laura Lahdentausta, laura.lahdentausta@helsinki.fi, 040 749 34 78
Professori Pirkko Pussinen, pirkko.pussinen@helsinki.fi, 040 774 1005
Alkuperäinen artikkeli: Lahdentausta L, Kivimäki A, Oksanen L, Tallgren M, Oksanen S, Sanmark E, Salminen A, Geneid A, Sairanen M, Paju S, Saksela K, Pussinen P, Pietiäinen M. Blood and saliva SARS-Cov-2 antibody levels in self-collected dried spot samples. Medical Microbiology and Immunology. DOI 10.1007/s00430-022-00740-x