Taudin vakavuudesta ja koronatartuntojen todellisista määristä esitettiin aikaisia arvioita. Ensimmäiset tulokset saatiin hyvin nopeasti, mutta äskettäin vertaisarvioidussa Plos One -tiedelehdessä julkaistu Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osaston väitöstutkija Tuomo Niemisen analyysi vahvistaa tartuntojen aliraportoinnin, sillä tartuntatautirekisteriin tilastoitujen, varmistettujen koronatartuntojen lisäksi oli oireettomana ja lievänä taudin sairastavia henkilöitä, jotka eivät päätyneet rekisteriin ja koronatilastoihin. Aikaiset arviot tartuntojen todellisesta kokonaismäärästä kuitenkin pitävät edelleen.
Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat esiintyivät päivittäin uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa raportoimassa tautitilanteesta, samaan aikaan Tuomo Nieminen ja muut THL:n tutkijat syöttivät kulisseissa aineistoja matemaattisiin malleihin ja tuottivat prosentteja ja ennusteita.
Laboratorioissa vahvistetut koronatartunnat tilastoitiin tartuntatautirekisteriin lähes reaaliaikaisesti. Samaan aikaan piti mahdollisimman nopeasti saada käsitystä siitä, miten paljon oli oireettomia koronaa sairastavia ja oliko kenties osa väestöstä jo tullut virukselle immuuniksi. Se olikin monimutkaisempaa.
Nopeasti käynnistettiin serologinen väestötutkimus, johon kutsuttiin edustava otos kansalaisia. Verinäytteistä selvitettiin koronavirusten vasta-aineiden määrää.
Nyt julkaistu artikkeli vahvistaa, että ensimmäisten nopeasti tehtyjen analyysien tuottamat arviot havaitsemattomien tartuntojen lukumääristä olivat valideja.
– Oli helpotus, ettei tutkimusartikkelia kirjoittaessa paljastunut odottamattomia heikkouksia. Nyt nopeasti kehitetyt innovaatiot ja paineen alla tehty työ on validoitu ja dokumentoitu, toteaa Tuomo Nieminen.
On tunnettu menetelmä vertailla taudin vasta-aineita ja havaittuja tautitapauksia. Lisämausteena tässä tutkimuksessa oli se, että koronavirus oli uudentyyppinen virus, jonka ominaisuuksia ei siinä vaiheessa tunnettu hyvin. THL:n tutkijat ottivat analyysissa huomioon aikaisin vuonna 2020 Kiinassa tehdyn tutkimuksen aineiston liittyen siihen, miten nopeasti koronaviruksen vasta-aineita kehittyy eri henkilöillä, koska tässä esiintyy yksilöllistä vaihtelua.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan koronatartuntoja oli Suomessa ennen huhtikuuta 2020 4–17-kertaisesti verrattuna tilastoituihin tautitapauksiin. Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti virustestauskapasiteetin lisääntyessä, minkä ansioista suurempi osuus tartunnoista havaittiin tautitapauksina. Koko kevään 2020 aikana tartuntoja oli 1–5-kertaisesti verrattuna havaittuihin tautitapauksiin. Tuona aikana Suomessa tilastoitiin noin 7200 koronatautitapausta.
– Tutkimusmenetelmän ideana oli vertailla rekisteröityjen tautitapausten osuutta koronaviruksen vasta-ainepositiivisten osuuteen, eli seroprevalenssiin, jota arvioitiin väestön satunnaisotosten ja verinäytteiden avulla, Nieminen kertoo. Vertailussa pitää huomioida vasta-aineiden kehittymisen viive. Ennustimme tilastollisella mallilla kullekin tautitapaukselle vasta-aineiden kehittymisen todennäköisyyden, ja näiden todennäköisyyksien yhteenlasku mahdollisti suoran vertailun seroprevalenssiin.
–Tutkimuksen analyysista saatiin arvio aliraportoinnista eli siitä, mikä osuus tartunnoista havaittiin. Menetelmällisten innovaatioiden ansiosta aliraportointia ja sen ajallista kehitystä pystyttiin arvioimaan muita vastaavia tutkimuksia tarkemmin, sanoo Nieminen.
Vaikka merkittävä osuus tartunnoista jäi Suomessakin havaitsematta keväällä 2020, oli tartuntoja silti huomattavan vähän verrattuna muihin Euroopan maihin. Todennäköisesti alle 1,5 prosenttia väestöstä kohtasi kevään 2020 aikana koronatartunnan Suomessa.
Pokeriura vaihtui tilastotieteeseen
Tilastotieteen opinnot Tuomo Nieminen aloitti vuonna 2012 kymmenisen vuotta jatkuneen pokeriammattilaisuuden jälkeen. Ura THL:ssä alkoi kesäharjoittelijana ja sitä kautta löytyi opinnäytetyön aiheet. Nykyisin tilastotieteen työelämäprofessorina toimiva Jukka Jokinen oli ensimmäinen esimies ja nykyisinkin läheinen työkaveri.
– Työ THL:ssä kansanterveyden edistämiseksi on motivoivaa ja tarjoaa mahdollisuuden yhteiskunnallisesti hyödylliseen työhön, toteaa Tuomo Nieminen.
Työn ohessa vuonna 2019 alkanut väitöskirjaprojekti oli hektisimpien koronavuosien aikana osittain syrjässä mutta jatkuu nyt tiiviimmin.
Tuomo Niemisen varsinainen pääkiinnostuksen kohde on rokotusten haittavaikutusten tutkiminen.
– Kaikilla lääkkeillä ja myös rokotteilla on haittavaikutuksia, ja on tosi tärkeää, että selvitystä tehdään ja se on läpinäkyvää. Kansalaisten luottamus rokotteisiin, rokotteiden turvallisuuteen ja rokotusohjelmiin voidaan saavuttaa vain niin, että turvallisuutta tutkitaan aktiivisesti, sanoo Nieminen.
Lisätietoja
Nieminen TA, Auranen K, Kulathinal S, Härkänen T, Melin M, et al. (2023) Underreporting of SARS-CoV-2 infections during the first wave of the 2020 COVID-19 epidemic in Finland—Bayesian inference based on a series of serological surveys. PLOS ONE 18(6): e0282094.