Vanha testamentti on pitkälti pakolaisten kirjoittama. Miten siirtolaisuuden kokemus näkyy teksteissä ja miten pakolaisuuden synnyttämät asenteet ovat siirtyneet nyky-Eurooppaan?

Vanha testamentti on länsimaisen kulttuurin yksi pääjuuri ja vaikuttaa siitä asemastaan yhä edelleen niihin ajattelumalleihin, joiden pohjalta tulkitsemme muista kulttuureista tulevia ihmisiä, sanoo eksegetiikan ja Raamatun heprean yliopistolehtori Juha Pakkala.

Pakkalan tämänsyksyisellä luentokurssilla perehdytään siihen, kuinka Vanhassa testamentissa suhtaudutaan pakolaisiin ja pakolaisuuteen, ja miten tekstien syntykontekstit ovat vaikuttaneet näihin asenteisiin.

Päivänpolttavaa ja tunteita herättävää aihetta lähestytään hepreankielisten alkutekstien kautta.

− Kurssilla luetaan muun muassa lakitekstejä, joissa ohjataan, miten omassa maassa asuviin pakolaisiin tulee suhtautua, Pakkala kertoo.

− Pohdimme tekstien kautta myös sitä, miten juutalaisten oma pakkosiirtolaisuus tai pakolaisuus on vaikuttanut Vanhan testamentin syntyyn, teologiaan ja ajatusmaailmaan.

Kuinka kansan identiteetti säilytetään?

Pakolaisuus ja suhtautuminen muihin kansanryhmiin ovat Vanhan testamentin toistuvia teemoja, koska merkittävä osa sen kirjoituksista on syntynyt pakolaisuudessa.

− Kirjoittajat ovat joutuneet prosessoimaan pakolaisuutta omalla kohdallaan. Toisaalta Israelissa ja Palestiinassa on ollut aina muita kansoja, joten kirjoittajat ovat käsitelleet yhteiselon tematiikkaa hyvinkin laajalti. Taustalla on motiivi säilyttää oman kansan identiteetti muiden kansojen parissa.

Pakkalan mukaan muinaisissa konteksteissa on virinnyt pitkälti samoja ongelmia ja kysymyksiä kuin myöhempinäkin aikoina väestön joutuessa pakenemaan vieraaseen maahan: Kenelle maa kuuluu? Onko muilla oikeus tulla sinne ja asettua asumaan? Miten säilytetään oma identiteetti? Kuka kuuluu kansaan ja kuka taas on vieras?

− Monet myös etsivät Raamatusta ratkaisuja siihen, miten vierasmaalaisiin ja pakolaisiin tulisi suhtautua, Pakkala uskoo.

Raamattu vaikuttaa hänen mukaansa niin Lähi-idän kuin länsimaisiinkin ajattelumalleihin.