Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2026.
Työnantajat ovat vuosia vaatineet pääkaupunkiseudulle lisää korkea koulujen aloituspaikkoja. Syystäkin, sillä niitä on ikäluokkaan ja työpaikkoihin suhteutettuna liian vähän.
Yliopistomme ottaa sisään aiempaa enemmän opiskelijoita, mutta suuri kuva ei ole muuttunut. Rahoituskin tulee viipeellä, sillä valtion rahanjaossa ei lasketa opintonsa aloittaneita vaan valmistuneiden osuuksia kolmelta vii me vuodelta.
Vaikka resursseja ei ole, kaikki yliopistot ovat lisänneet aloituspaikkoja. Kisa uusista opiskelijoista käy kovana: tarjontaa uudistetaan ja mainonta kiihtyy. Silti korkeakoulutettujen osuus Suomessa ei näytä kasvavan. Viime vuonna joka 11. korkeakoulupaikka jäi päähaussa täyttämättä. Ikäluokkien pienentyessä tilanne kärjistyy ja epämääräiset haamukoulutusohjelmat yleistyvät.
Britit onnistuivat, Ruotsi on lähellä
Tilanne on erikoinen. Osaamistasoa halutaan nostaa, ja uusia aloituspaikkojakin on jaossa, vaan nousua ei näy. Viimeistelyä vailla olevassa
Tavoite tuntuu kaukaiselta, kun jo nykyisen 40 prosentin tasoa on vaikea pitää. Mahdotonta sen ei kuitenkaan pitäisi olla. Kanadassa ja Britanniassa tavoite on ylitetty ja Ruotsissa sekä Norjassa ollaan lähellä.
Mutta mitä pitäisi tehdä?
Lukiopaikkoja tulisi lisätä kasvukeskuksiin merkittävästi. Korkeakoulutusta pitäisi tarjota enemmän niille aloille ja alueille, joille nuoret haluavat ja joilta työpaikat löytyvät. Valtion vastuulla on pelisääntöjen uudistaminen ja rahoituksen järjestäminen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat puolestaan uudistaa toimintatapojaan ja tiivistää yhteistyötään.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblomin ehdottama pääkaupunkiseudun korkeakouluverkosto voisi olla yksi ratkaisuista: tarjotaan enemmän korkeakoulutusta Uudellamaalla, rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja, houkutellaan kansainvälisiä osaajia ja vahvistetaan yritysyhteistyötä sekä innovaatiotoimintaa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.