Omaopettajatoimintaa on kaikissa tiedekunnan ohjelmissa, mutta muodot ja käytännöt vaihtelevat. Fysiikaalisissa tieteissä kandivaiheessa voi ottaa yhteyttä HOPS-ohjaajaan ja maisterivaiheessa omaopettajaan.
– Olen kuin linkkitorni fukseille. En osaa vastata kaikkeen, mutta ohjaan oikealle taholle eteenpäin, sanoo Kirsi Svedström. Hän toimii Tuomo Niemisen kanssa fysikaalisten tieteiden HOPS-ohjaajana matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
– Fysikaalisten tieteiden kandiohjelmassa on kurssit Opiskelutaidot 1 ja 2, joissa opiskelijat tapaavat ryhmänä. Siellä käsitellään yleisiä opiskelutaitoihin liittyviä kysymyksiä. Tarvittaessa opiskelijat voivat sitten palata tarkemmin asiaan kahdenkeskeisissä keskusteluissa, sanoo Svedström.
Oma suunta löytyy kysymällä
Kurssilla käy esimerkiksi ilmakehätieteilijöitä luennoimassa tutkimussuuntauksistaan. Fysikaalisissa tieteissä on valittavaa eri suuntauksien välillä teoreettisesta fysiikasta tähtitieteeseen.
– Yksittäistä opiskelijaa voi olla haastavaa ohjata opintojen suuntaamisessa, mutta kun heille esittää vastakysymyksiä, yleensä oikea suunta kirkastuu, sanoo Nieminen.
HOPS-opettajat korostavat, että kaiken ei ole mentävä kerralla oikein ja että opintosuunnitelmaa voi päivittää tarvittaessa uudestaan. Suuntautumisen voi päättää omien kiinnostuksensa pohjalta.
– Kannattaa pitää mielessä oma jaksaminen, ettei rohmua liikaa kiinnostavia kursseja yhteen lukukauteen, Svedström muistuttaa. Myös tutkinnossa on rajat, kuinka paljon kursseja saa mukaan. Jos jaksaminen on vaikeaa, myös opintopsykologi voi auttaa.
Maisterivaiheen alussa opiskelijoille pidetään tilaisuus, jonka jälkeen pääsee keskustelemaan opintovastaavan kanssa. Ilmakehätieteiden maisteriohjelman aerosolifysiikan linjan omaopettajana toimii Katrianne Lehtipalo.
– Maisterivaiheessa opiskelijoita kiinnostavat yleensä opintojen jälkeiset uravaihtoehdot ja mahdolliset jatko-opinnot. Esimerkiksi meteorologiksi haluaville on selkeä opintopolku, mutta kaikissa opiskelusuunnissa ei ole niin yksinkertaista mitä vaihtoehtoja on, sanoo Lehtipalo.
Vaikka kaikilla on eri tilanne, on graduvaiheen opiskelijoilla oman opintosuunnan edustaja, joka voi auttaa opintosuunnitelmien tekemisessä.
– Vähän liikaakin mietitään, mihin mikäkin voi johtaa. Työelämää varten tärkeitä taitoja saa kaikesta opiskelusta, toteaa Lehtipalo. Hän korostaa, että kertyneitä taitoja voi räätälöidä tehtävän mukaan.
Yleensä ongelmatilanteet ovat ratkenneet omaopettajan kanssa yhdellä keskustelulla. Lehtipalo rohkaisee opiskelijoita olemaan avoimesti yhteydessä myös tiedekunnan muihin tutkijoihin ja henkilökuntaan. Kurssivastaavat todennäköisesti tapaavat opiskelijoita säännöllisemmin kuin omaopettaja.
– Kaikista uravaihtoehdoista saa kysyä, tosin tietysti me tiedetään parhaiten akateemisesta urasta, koska me ollaan itse sellaisella, hän naurahtaa.