Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2026.
Viime keväänä yliopistojen valintakokeissa toteutui suuri uudistus. Useiden oppiaine- ja yliopistokohtaisten kokeiden tilalle tuli yhdeksän valtakunnallista koetta. Yhdellä kokeella voi hakea useaan eri kandiohjelmaan ja useaan yliopistoon.
Joillakin tieteenaloilla muutos oli mullistus, toisissa hienosäätöä.
— Psykologiassa ja logopediassa muutos oli pieni. Meillä on jo pitkään voinut hakea yhdellä kokeella molempiin ohjelmiin useisiin yliopistoihin, kertoo psykologian kandi- ja maisteriohjelmien johtaja, yliopistonlehtori
Käytännössä vanha logopedian ja psykologian monivalintakoe oli uuden kokeen pohjana. Keskeisin muutos oli valmistautumisajan lyheneminen. Kun aiemmin ennakkomateriaalin sai koetta varten kuukausia aiemmin, nyt lukuaika kutistui kahteen päivään.
Miten valmistautua?
Ympäristötieteissä muutos oli suurempi. Ennen valintakokeessa oli vain biologian sisältöjä. Viime keväänä kokeisiin tuli mukaan myös kemiaa, fysiikkaa ja maantiedettä. Hakijan piti vastata neljästä aihekokonaisuudesta kahteen.
— Kokeen tehtävät olivat soveltavia ja aineistotehtäviä kuten ennenkin. Monivalintaa meillä ei ole. Aineistot annamme vasta kokeessa, yliopistonlehtori ja ympäristötieteiden kandiohjelman johtaja
Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman valtakunnallisessa kokeessa esseekysymykset ja ennakkomateriaali jäivät kokonaan pois.
— Koe koostui nyt monivalintakysymyksistä, jotka pohjasivat kokeessa annettuihin tieteellisiin artikkeleihin. Vastaukset tarkistetaan koneellisesti, talous- ja sosiaalihistorian yliopistonlehtori
Lukio-opintojen kertaaminen kannattaa
Uudenlaiset valintakokeet merkitsevät hakijoille myös erilaista valmistautumista.
Kuusen mukaan yhteiskuntatieteiden valintakoe G:hen kannattaa valmistautua kertaamalla lukion historian ja yhteiskuntaopin kursseja sekä seuraamalla mediaa ja yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta.
Myös ympäristötieteiden opinnoista haaveilevan kannattaa kerrata lukion pakollisia kursseja.
Psykologian valintakokeisiin valmistautuvan on syytä harjoitella loogista ja tilastollista päättelyä.
— Psykologian sisällöistä kysyminen ei tee riittävästi eroa parhaiden hakijoiden välille. Jos kokeissa aikoo pärjätä, pitää tilastollista päättelyä treenata jo vuodenvaihteessa, Partanen neuvoo.
Psykologia on edelleen yksi suosituimmista yliopistollisista aloista: viime vuonna hakijoista alle kaksi prosenttia pääsi sisään Helsingin yliopistoon.
Parannettavaa olisi
Yliopistonlehtorit ovat yhtä mieltä siitä, että uudet kokeet ovat erotelleet onnistuneesti hakijoita. Opinnot ovat avautuneet niille parhaimmille hakijoille.
Monivalintakysymykset ovat herättäneet epäilyjä siitä, miten hyvin ne mittaavat hakijoiden kielellisiä kykyjä. Toimiiko hakutapa yhteiskuntatieteellisellä alalla, jolla kirjoitustaitoa arvostetaan?
— Asiantuntemuksella laadittu monivalinta mittaa onnistuneesti kielellistä ajattelua ja käsitteellistä ymmärrystä. Aineistotekstit ja kysymykset ovat vaativia, Kuusi sanoo.
Etenkin opintojen alkuvaiheessa yhteiskunnallisen muutoksen opiskelijat pääsevät harjoittelemaan kirjoittamista jokaisella kurssilla, tutkija korostaa.
Parannettavaakin on: psykologiassa ja logopediassa lyhyt ennakkomateriaalin lukuaika voi heikentää esimerkiksi lukivaikeuksista kärsivien mahdollisuuksia.
— Tehokas prosessointinopeus ei välttämättä ole opinnoissa tarpeen, Partanen huomauttaa.
Aikaa säästyy
Jotkut ovat povanneet, että pääsykoekirjojen jääminen pois tarkoittaa, ettei hakija saa riittävää tuntumaa alaan. Pettymyksiä voi tulla. Sama huoli oli julkisuudessa esillä, kun todistusvalinnan osuutta kasvatettiin.
Uusissa opiskelijoissa ei kuitenkaan Kuusen ja Penttisen mukaan ole ollut alavalintaansa pettyneitä sen enempää kuin aiemminkaan.
Valintakoe ei suoranaisesti mittaa hakijan motivaatiota.
— Kaikkein motivoitunein hakija voisi olla alanvaihtaja, jolla on ymmärrystä psykologin työstä ja joka on valmis ottamaan opintojen vuoksi taloudellisen riskin, Partanen arvioi.
Kaikkiaan valtakunnalliset valintakokeet säästävät aikaa ja vaivaa. Kun oppialat ja yliopistot suunnittelevat kokeet yhdessä, työtunteja vapautuu muuhun, vaikkapa opettamiseen.
Hakija voi osallistua kokeeseen eri puolilla Suomea ja hakea useaan eri ohjelmaan ja yliopistoon. Hyvässä lykyssä saman valintakokeen vaihtoehtojen joukosta voi löytyä itselle uusi, kiinnostava tieteenala.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.