”Nautin huippu-urheilijan elämäntyylistä” — kisamenestys ei yksin korvaisi rankkoja treenejä, seiväshyppääjä Elina Lampela sanoo

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2025. 

Kuuntele juttu Soundcloudissa tai Spotifyssa.

Nekin, jotka eivät seuraa urheilua, saattavat tunnistaa nimen Wilma Murto. Seiväshypyn Euroopan mestari ja MM-mitalisti on saanut runsaasti faneja varsinkin urheilevien tyttöjen keskuudessa.

Murto ei kuitenkaan ole ainoa suomalainen seiväshyppääjä kansainvälisellä huipputasolla. Elina Lampela ponnisti viime vuonna yleisurheilun EM-kisoissa Roomassa neljännelle sijalle — ja uusi sijoituksen tänä vuonna maaliskuussa Apeldoornin halli-EM-kilpailuissa Hollannissa. Apeldoornissa hän taivutti ennätystuloksensa, 470.

Neljättä sijaa pidetään urheilussa usein kaikkein ärsyttävimpänä: niin lähellä palkintoja, silti sivussa juhlahumusta. Lampela näkee saavutukset lempeämmässä valossa. 

— Tiesin olevani kuntoni puolesta lähellä kansainvälistä kärkeä, ja Rooman kisojen jälkeen muutkin tiesivät. Se antoi voimia ja luottamusta omiin valintoihin.

Lähes viisi metriä on huima korkeus, kun sitä tähyää kilparadan tasolta. 175-senttistä Elina Lampelaa ei ehkä heti äkkäisi seiväshyppääjäksi, mutta kovakuntoiselta hän kyllä näyttää. Lampelaa ei haittaa se, ettei ”koko kansa” häntä siviilikamppeissa tunnista tai ainakin antaa olla enimmälti rauhassa, vaikka tunnistaisikin. 

— Olen vähän ujo, introverttikin. 

Monet eri lajit baletista futikseen innostivat lapsena

Mistä urheilu-ura sai alkunsa? Vanhemmilla ei ollut kilpailutaustaa, mutta kotona seurattiin urheilua. Alakoulun opettaja äkkäsi Elinan liikunnallisen lahjakkuuden ja neuvoi vanhempia ilmoittamaan hänet urheilupainotteiseen kouluun. 

— Pärjäsin yleisurheilukisoissa hyvin, mutta pidin monista lajeista. Ratsastin, kävin balettitunneilla ja harrastin muodostelmaluistelua. Niin, ja pelasin futista.

Luontevaa olikin käydä koko koulupolku kolmannesta luokasta aina ylioppilaaksi asti ”urkkaputkessa”, kuten Lampela sanoo. Yleisurheiluseura Oulun Pyrinnön lajipäivillä hän kokeili seiväshyppyä ja innostui. Pyrintöön kuului muitakin tyttöjä, joiden päälaji oli seiväshyppy, muun muassa Enna Hassinen ja Henriikka Könönen. 

— Ihailin heidän meininkiään ja sain siitä lisää intoa harjoitella. Vähitellen muut lajit jäivät. 15-vuotiaana olin seiväshypyssä ikäluokkani Suomen mestari.

Eikä vain sitä: Lampela piti heinäkuussa 2013 hallussaan ikäluokkansa maailmantilaston kärkisijaa hypättyään Hollannin Utrechtissa 402. Euroopan nuorten olympiafestivaalien kilpailun voitti 16-vuotias Angelica Moser tuloksella 407, Lampela sai hopeaa. Sveitsiläinen Moser on aikuisten sarjoissa napsinut mitaleja EM-kisoissa ja MM-pronssia hallikisoissa. 

Elina Lampela edustaa edelleen Oulun Pyrintöä, ja tätä nykyä häntä valmentaa kokenut seiväshyppääjä Rauli Pudas, EM-mitalisti vuodelta 1978.

Henkinen jaksaminen on välillä ollut kovalla koetuksella

Lukiossa Elina Lampela piti biologiasta, fysiikasta ja kemiasta. Lääketiede kiinnosti, mutta opiskelusysteemi tuntui koulumaiselta ja joustamattomalta. Hän etsi vaihtoehtoa, jonka ohessa kilpaurheilu voisi jatkua. Molekyylibiotieteet Viikin kampuksella vaikuttivat kiinnostavalta tavalta tarkastella elämää ja ihmiskehoa pintaa syvemmältä. 

— Löysin molekyylibilsan itse ja olin tosi tyytyväinen, kun tajusin, että opinnot olisi mahdollista suorittaa urheilun lomassa. Ja kun urheilussa meni huonosti, opintoihin syventyminen auttoi minua.

Elina Lampela pääsi urheilussa huipputasolle teininä, mutta parikymppisenä ura tuntui junnaavan. Kilpailemisesta tuli välillä ahdistuksen paikka, ja henkinen hyvinvointi oli koetuksella. 

— Tiesin kyllä, etten ollut vielä saavuttanut maksimipotentiaaliani, mutta vaikeina vuosina epävarmuus ja jännittäminen pääsivät välillä niskan päälle.

Epäonnistumiset etenkin kisatilanteissa ovat tuntuneet musertavilta, ja myös huonosti sujuneet treenit ovat saattaneet tuottaa mielipahaa. Lampelan yöuni on kärsinyt murehtimisesta. Miten tunteiden käsittelyä voi oppia? 

— Olen saanut paljon apua urheilupsykologilta. Suositan psykologin kanssa keskustelemista ihan kaikille, joilla on vaikeita kausia elämässään. Siitä saa välineitä ajatusten kasassa pitämiseen ja keskittymiseen.

Urheilupsykologin neuvosta Lampela myös meditoi, vaikka alkuun pääseminen onkin välillä tuntunut tylsältä. Meditointi rauhoittaa ja auttaa olemaan kisatilanteessa paremmin läsnä. 

— Varsinkin viimeiseen hyppy-yritykseen keskittymisessä kyky työntää turhia ajatuksia pois on arvokas.

”Ystävilleni ei ole merkitystä, pärjäänkö kisoissa vai en”

Myös yliopisto-opinnot auttoivat Lampelaa, konkreettisestikin: 

— Oli vaihe, jolloin rahoitin urheiluani opintotuella. Minulla ei ollut silloin sponsoreita eikä ministeriön apurahaa. Moni lopettaa kilpaurheilun, kun itsenäisen elämän realiteetit tulevat vastaan.

Lampela suoritti kandivaiheen opintoja ja nautti siitä, että sai uusia ystäviä, jotka eivät välttämättä olleet edes kiinnostuneita urheilusta. Ajatukset tuulettuivat. Huonosti sujuneet harjoitukset eivät ole enää niin iso asia. 

— Ystävilleni ei ole merkitystä sillä, pärjäänkö kisoissa vai en. Voimme puhua opiskelukavereiden kanssa ihan eri asioista. Urheilumenestyksen ei tarvitse määritellä koko identiteettiäni, vaikka olenkin huippu-urheilija.

Kandidaatintutkinto valmistui neljässä vuodessa. Nyt luvut ovat tauolla, mutta Lampela aikoo palata maisterivaiheen opintoihin myöhemmin. 

— Olen suorittanut muutamia avoimen yliopiston kursseja, jotta taito opiskella pysyy yllä. Saan ajatuksia välillä muualle, eikä urheilu haukkaa liian suurta osaa elämästä.

Mielikuvaharjoittelu auttaa kuntoutuksessa ja perustreenin osana

Monipuolinen urheilutausta on tukenut Lampelaa lajissa, joka vaatii niin nopeutta, notkeutta kuin voimaakin. Mielikuvaharjoittelu on tärkeää muiden treenien ohessa. Itse hyppäämistä hän harjoittelee kerran viikossa. 

— Keväällä panostimme erityisesti nopeusharkkaan.

Vammojakin on uralle osunut, mutta Lampela on sitkeästi kuntouttanut itseään ja päässyt jälleen kilpailemaan. Kalevan kisoissa elokuun alussa hän tuli toiseksi, Oulun GP-kisassa elokuun puolivälissä napsahti komea voitto. 

— Kuntouttaminen on tosi rankkaa. Välillä on usko vähissä, mutta paranemista ja uuden kilpailukunnon hakemista ei oikein voi kiirehtiä. Mielikuvaharjoittelu auttaa siinäkin.

”Elämäntapaa siivittää intohimo”

Kilpaurheilijan aikataulu on melko säännöllinen. Lampela pitää huolen siitä, että kalenterissa on kisakauden ulkopuolella tarpeeksi väljyyttä. Palautumisella on iso merkitys. 

— Hyvä uni ja ravinto kuuluvat tietysti asiaan, ja sitten kannattaa tehdä sellaisia asioita, jotka rauhoittavat ja jotka tukevat palautumista. Minulla toimivat saunominen ja talvella avantouinti.

Neljän vuoden olympiasykli on urheilijalle tärkeä, mutta Lampela näkee hyvänä etappina myös EM-kisat 2026 Birminghamissa. Arvokisamitali on realistinen tavoite, jos terveys pysyy hyvällä tolalla. 470:n ylittäminen oli tietynlainen raja urheilijana: sillä on usein saatu mitaleita EM-kisoissa.

— Nyt olen päässyt vauhtiin enkä näe estettä menestymiselle, jos ei tule pahoja loukkaantumisia.

Elämäntapaa siivittää intohimo, Elina Lampela sanoo. Rankkoihin treeneihin lähteminen olisi myrkkyä, ellei rakastaisi lajiaan, vaikka se myös vaatii ja haastaa. 

— Kisoissa pärjääminen ei riittäisi. Nautin tosi paljon tästä elämäntyylistä. Minulle huippu-urheilijan kurinalainen arki sopii, enkä koe jääneeni mistään paitsi. En ole hirveästi osallistunut opiskelijaelämään, mutta ystävät kyllä ymmärtävät.

Hallikausi kevättalvella on intensiivinen, kun taas kesällä ja syyskaudella on myös hieman väljää aikaa treenien lomassa. Siitä Lampela pitää. Silloin voi vaikka lukea kirjaa — tai suunnitella seuraavia opintoja. 

— En vielä tiedä, mitä kilpaurheilun jälkeen tekisin, mutta ehkä tulevalla työuralla voisi olla jotain tekemistä urheilun kanssa. Aiemmin en ajatellut niin, mutta nyt olen alkanut miettiä, voisinko antaa jotain kokemuksestani eteenpäin.

Tämän vuoden tähtäin on konkreettinen: yleisurheilun MM-kisat käydään Tokiossa syyskuussa. 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.