Miten pitää huolta aivoista, onnistua esihenkilönä etätyössä tai kouluttaa henkilöstöä tehokkaimmilla menetelmillä? Näihin asiantuntijaorganisaatioille tuttuihin pulmiin tarjoaa ratkaisuja Helsingin yliopiston täydennyskoulutusyhtiö HY+.
Tuotevalikoima ammentaa yliopiston monitieteisestä tutkimuksesta. Tarjolla on niin tilauskoulutuksia julkishallinnolle ja yrityksille kuin kaikille avoimia koulutuksia verkossa ja kasvokkain.
– Helsingin yliopisto on varmasti Suomen ykkönen ihmisen ymmärtäjänä, kuvailee yhtiön toimitusjohtaja Kimmo Kärpijoki.
Täydennyskoulutuksen ideana ei ole tarjota ihmisille akateemisia luentoja, vaan tekemisessä on vahva käytännön ote. Esimerkiksi tekoälykurssin vetäjinä on huippututkijoiden lisäksi elinkeinoelämän edustajia.
– Koulutuksissa täytyy olla työelämärelevanssi mukana, Kärpijoki painottaa.
Yhteiskunnallisen yrityksen tuotot palautuvat yliopiston tutkimukseen ja kehitykseen
Vuonna 2016 perustetulla yhtiöllä on pitkä historia, sillä sen edeltäjä Palmenia aloitti toimintansa jo yli 40 vuotta sitten. Nykyään täydennyskoulutuksen painopisteinä ovat johtaminen ja ohjaus, oppiminen, viestintä sekä hyvinvointi.
HY+ on kouluttanut hoitokodin henkilökuntaa lääkehoidossa, valmentanut Uudenmaan liiton johtoa ja konsultoinut Finaviaa verkkokurssien kehityksessä. Liikevaihto vuonna 2021 oli 4,3 miljoonaa euroa, ja koulutuksiin osallistui yli 10 000 ihmistä. Yhtiölle on myös myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkki.
– Se tarkoittaa, että HY+:n tuotto menee Helsingin yliopiston tutkimukseen ja kehitykseen.
Tulevaisuudensuunnitelmat ovat kunnianhimoiset. Tarkoitus on paketoida 11 tiedekunnan osaamista entistä laajemmin oppijoiden ulottuville ja tarjota uusia palveluja yrityssektorille. Tällä hetkellä yrityksille myytävät palvelut kattavat noin 30 prosenttia liikevaihdosta. Pandemian myötä kysyntää on tullut myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
– Haluamme nähdä itsemme valtakunnallisena toimijana.
Helsingin kaupunki arvostaa vahvaa kytköstä tiedeyhteisöön
Yksi HY+:n pitkäaikaisista asiakkaista on Helsingin kaupunki, joka ostaa yhtiöltä muun muassa opetus- ja kasvatushenkilöstön täydennyskoulutusta. Iso kokonaisuus ovat Mininepsy-kurssit, joihin osallistuu satoja opettajia ja varhaiskasvattajia.
– Se on koulutus, joka liittyy tukea tarvitsevan oppijan kohtaamiseen, kertoo kehittämispalvelupäällikkö Marjo Kyllönen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.
Kaupungin näkökulmasta on tärkeintä, että koulutukset ovat motivoivia, innostavia ja perustuvat tutkimukseen. HY+:n etuna ovatkin osaavat kouluttajat, joista monilla on tiivis kytkös yliopistoon.
– Voimme luottaa siihen, että heillä on ajantasainen uusi tutkimustieto, sanoo Helsingin kaupungin pedagogisten palvelujen päällikkö Mervi Korhonen Kehittämispalveluista.
Kun kohdeyleisönä ovat opetuksen ammattilaiset, täytyy myös pedagogisten menetelmien olla tasokkaita. Parhaiden menetelmien löytämiseksi HY+ tekee yhteistyötä kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa, joka on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä yliopistorankingeissa.
Vientiveturi vie muita suomalaisia mukanaan maailmalle
Hyvä koulutus on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Kehitysmaissa jopa 57 miljoonaa lasta jää koulujärjestelmän ulkopuolelle. Tähän globaaliin ongelmaan HY+ vastaa koulutusviennillä, joka muodostaa neljänneksen liikevaihdosta.
Yhtiö toteutti vuonna 2021 kolme isoa kansainvälistä projektia. Se toimii konsulttina esimerkiksi Sri Lankan koulutusjärjestelmän uudistuksessa, jota toteuttaa Aasian kehityspankki ADB.
– Tarkkailemme, miten uudistus menee eteenpäin, ja koulutamme opettajia ja rehtoreita, Kärpijoki kertoo.
Viime vuosina HY+ on tehnyt Arabiemiraateille opettajankoulutuksen diplomiohjelman, tutustuttanut puolalaisia korkeakoulujohtajia Suomen yliopistoihin ja kouluttanut eteläkorealaisia opettajia. Yhtenä Education Finlandin vientivetureista se auttaa myös suomalaisia korkeakouluja ja yrityksiä maailmalle.
Kärpijoki uskoo, että yhtiön kouluttamat ”muutosagentit” voivat saada pysyviä muutoksia aikaan kotimaissaan. Jatkossa koulutusvientiä aiotaan laajentaa myös kasvatustieteiden ulkopuolelle.
– Meillä on Helsingin yliopistossa paljon esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyvää osaamista, jota voisimme myydä eri puolille maailmaa.
Osaamista kannattaa ylläpitää, jotta yritys pysyy kilpailussa mukana
HY+ tavoittelee merkittävää roolia suomalaisella jatkuvan oppimisen kentällä. Yhtiö on järjestänyt opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia Akateemiset valmiudet -koulutuksia maahanmuuttajille sekä toteuttanut ELY-keskusten koulutuksia, joissa työnhakijat voivat täydentää osaamistaan vaikkapa kemististä biokemistiksi.
Kärpijoki uskoo, että jatkossa elinikäisen oppimisen trendi vain kiihtyy.
– Meillä on siinä paljon tekemistä ja liiketoiminnan mahdollisuuksia.
Mutta miksi henkilöstön osaamista kannattaa päivittää? Kärpijoki muistuttaa, että kehitysmahdollisuudet sitouttavat työpaikkaan. Lisäksi voi kysyä, onko yrityksillä edes varaa olla kouluttamatta työntekijöitään.
– Näen, että osaamisen kehittäminen on asiantuntijaorganisaatiossa ainoa mahdollisuus pärjätä kilpailussa.
Lisätietoja