Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2023.
Hallitus kaavailee lopettavansa aikuiskoulutustukijärjestelmän, jonka kautta vuosittain noin 25 000–30 000 henkeä on saanut rahallista tukea opintoihinsa. Järjestelmää ylläpitää Työllisyysrahasto, joka saa rahoituksensa työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuista.
Suunnitelma on kirvoittanut paljon kritiikkiä, mutta saanut myös ymmärrystä talouskurin kannattajilta.
Mitä aikuiskoulutuksen asiantuntijat sanovat?
— Tuen lakkauttaminen vaikuttaa ainakin äkkiseltään olevan ristiriidassa elinikäisen oppimisen tavoitteen kanssa, jota päättäjätkin ovat laajasti kannattaneet, kasvatustieteiden yliopistonlehtori Vilhelmiina Harju Helsingin yliopistosta sanoo.
Ammatilliset opettajat AO:n puheenjohtaja Tuija Mäntsälä tähdentää, että aikuiskoulutustuen ansiosta on saatu uusia ammattilaisia työvoimapula-aloille. Eniten opinjanoisia aikuisia on vetänyt sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala.
— Monille opettajillekin pätevöityminen uusiin tehtäviin on käynyt aikuiskoulutustuen kautta. Etenkin erityisopettajista on huutava pula.
Tavoitteena pidempi ura
Tukea ei pidä lakkauttaa ilman, että sen sijaan tulisi jokin korvaava järjestelmä, Harju sanoo.
— Puheissa on korostunut työelämälähtöinen täsmäkoulutus. Työelämän tarpeisiin keskittyminen kuitenkin rajaisi valinnanmahdollisuuksia. Kaikillahan on oikeus kouluttautua ja tavoitella unelmiaan. Näin hallitus on kirjannut ohjelmaansakin, Harju muistuttaa.
Opiskelu tuo monille tarpeellisen tauon työrupeaman keskelle. Työsuojelurahaston tuoreen kyselyn mukaan opinnot lisäävät hyvinvointia, työn iloa ja tuottavuutta. Ne myös vähentävät uupumista. Parhaimmillaan opiskelu pidentää työuria.
Tukimuoto on saanut kritiikkiä siitä, että sitä ovat käyttäneet etenkin korkeakoulutetut.
— Lakkauttamisen sijaan järjestelmää voisi kehittää, jotta saataisiin lisää matalasti koulutettuja tuen piiriin, Mäntsälä esittää.
Tuelta apurahalle
Etnologi Sanna Kähkönen aloitti vuosi sitten tohtoriopinnot Helsingin yliopistossa. Pitkää työuraa tiedeviestijänä tehnyt Kähkönen kaipasi vaihtelua ja osaamisensa syventämistä.
— Tuskin olisin aloittanut väitöskirjaa ilman aikuiskoulutustukea. Tutkimuksen tekeminen vaativan työn ohessa olisi ollut turhan kuormittavaa.
Sittemmin Kähkönen on saanut 1930-luvun ja sota-ajan kansatieteilijöitä käsittelevää tutkimustaan varten kaksi apurahaa. Tällöin aikuiskoulutustuki lakkaa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.