Akateemiset valmiudet- eli AKVA-koulutukset käynnistettiin vuonna 2021 edistämään maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen ja suomalaiseen työelämään. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa koulutusta on järjestetty yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden HY+:n kanssa.
Koulutuksen kohderyhmänä ovat ulkomailla korkeakoulutuksen tai korkeakoulukelpoisuuden saaneet maahanmuuttajat, jotka haluavat opiskella suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa tai täydentää osaamistaan. Osa opiskelijoista haluaa sujuvoittaa siirtymistä suomalaiseen työelämään.
Suomen kieli korkeakouluopintoihin riittävälle tasolle
Koulutuksen keskiössä on suomen kielen kehittäminen
Koulutus sisältää myös it-opintoja, englannin kieltä, opiskelutaitoja, yhteiskuntaoppia ja koulutus- ja uraohjausta. Lisäksi opiskelijat voivat valita oman alansa kursseja nähdäkseen konkreettisesti, millaista alan opiskelu yliopistossa on. Kursseilla opiskelijat kerryttävät myös oman alansa suomenkielistä sanastoa, mikä tukee heidän tulevaisuuden tavoitteitaan.
Hyvää palautetta hyödyllisyydestä
AKVA-koulutus on saanut hyvää palautetta muun muassa hyödyllisyydestä, ystävällisestä opiskeluympäristöstä, ohjauksen määrästä ja laadusta sekä tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomisesta maahanmuuttajille. Yli puolet edellisen eli AKVA 2 -koulutuksen opiskelijoista sai koulutuksen aikana tai suoraan sen jälkeen opiskelu- tai työpaikan.
Tämän hetken tavoitteena on kehittää AKVA-koulutusten vaikuttavuuden seurantaa myös pidemmällä aikajänteellä koulutuksen jälkeen.
Helsingin yliopisto on osana
– Tällä hetkellä AKVA-koulutuksen jatko on epävarma. Valmentavien opintojen kehittämistä on rahoitettu toistaiseksi hankerahoituksilla. Tarvetta koulutukselle kuitenkin selvästi on maahanmuuttajilla, jotka pyrkivät erityisesti korkeaa kielitaitoa edellyttäville opiskelu- ja työmarkkinoille, sanoo Rebekka Nylund Helsingin yliopiston opetuksen strategisista palveluista.
AKVA:n kaltainen valmentava koulutus on konkreettinen keino maahanmuuttajien integroimiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Koulutus yhdistyykin laajempaan keskusteluun pitovoimasta – eli miten korkeakoulutetut maahanmuuttajat saataisiin sujuvammin opiskelemaan, oman alansa töihin ja jäämään Suomeen.