Yliopistotutkintoon ollaan tyytyväisiä työuran kannalta, yli kolmasosa maistereista kohtaa kuitenkin työttömyyttä uran alussa

Maistereista kaksi kolmesta kokee saaneensa koulutuksesta myös hyviä työelämävalmiuksia, tohtoreille tutkinto on merkki asiantuntijuudesta.

Yliopistot kysyvät vuosittain viisi vuotta aiemmin valmistuneilta maistereilta ja kolme vuotta aiemmin valmistuneilta tohtoreilta, miten he ovat työllistyneet ja mitä mieltä he ovat koulutuksestaan ja sen antamista valmiuksista. Tuoreimpien kyselyiden tulokset on Helsingin yliopiston osalta julkistettu 11.6.2020

Syksyllä 2019 lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla maistereilla oli töitä, työttömänä oli vain kaksi prosenttia vastaajista. Työ myös vastasi vaativuustasoltaan hyvin koulutusta ja siinä pystyi hyödyntämään yliopistossa opittuja tietoja ja taitoja. Näin arvioi yli neljä viidestä vastaajasta. Valtaosa, 83 prosenttia, olikin tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta. Tyytyväisten osuus kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä edelliseen kyselyyn verrattuna.

Tohtoreiden osalta luvut olivat vielä positiivisempia. Tohtorintutkintoon työuran kannalta oli tyytyväinen lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta. 86 prosenttia tohtoreista arvioi työn vastaavan hyvin vaativuustasoltaan koulutusta.

– Tohtorit arvioivat myös pystyvänsä työssään hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja hyvin, summaa Riikka Sarasjärvi tutkimuspalveluista.

Työttömyys kohdistuu hyvin eri lailla eri koulutusaloille

Yli kolmasosa, 36 prosenttia, maisterikyselyyn vastanneista oli ollut työttömänä uransa ensimmäisten vuosien aikana. Työttöminä olleiden osuus oli kasvanut kolme prosenttiyksikköä vuotta aiemmin valmistuneihin verrattuna.

Tohtoreista työttömyyttä oli kohdannut reilu neljäsosa, 27 prosenttia. Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen olleiden tohtoreiden osuus oli vähentynyt kaksi prosenttiyksikköä vuotta aiemmin tehtyyn kyselyyn verrattuna.

– Uraseurantakysely toteutettiin viime syksynä eli tuloksissa ei näy vuoden 2020 koronapandemian vaikutus työllisyyteen. Ensi syksyn kyselystä saamme tietoa siitä, miten koronakriisi on vaikuttanut tuolloin vastausvuorossa olevien työllisyystilanteeseen, Eric Carver opetuksen strategisista palveluista kertoo.

Työttömyys kohdistuu hyvin eri lailla eri koulutusaloille. Esimerkiksi lääketieteellisestä valmistuneista maisterikyselyyn vastanneista työttömänä viiden vuoden aikana oli ollut ainoastaan 13 prosenttia kun taas teologisesta tiedekunnasta valmistuneista työttömänä oli ollut jopa 55 prosenttia. Koulutusalojen työmarkkinatilanne näkyy myös vastauksissa. Hyvin koulutustasoa vastaavaan työhön työllistyneet ovat yleensä tyytyväisimpiä tutkintoonsa.

Maisterivastaajien mielestä tärkeimpiä työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat kyky kertoa omasta osaamisesta, muu työkokemus sekä kontaktit ja suhdeverkostot.

Helsingin yliopistosta valmistuneiden maistereiden yleisimmät työnantajat olivat yritykset ja kunnat. Näissä työskenteli yhteensä lähes 60 prosenttia vastanneista. Kolmas sektori, valtio ja yliopistot työllistivät jokainen reilun kymmeneksen vastaajista.

Kyselyyn vastanneet maisterit olivat töissä yleisimmin opetus- tai kasvatusalalla, asiakas- tai potilastyössä, hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä ja tutkimustyössä. Vastaajien mediaanipalkka oli 3 400 euroa kuukaudessa.

Koulutuksesta saadut työelämävalmiudet tärkeitä

Vaikka maisterit olivat tutkintoonsa pääosin tyytyväisiä työuran kannalta, vain kaksi kolmasosaa koki, että koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään. Vastaajien mielestä muun muassa kyky oppia uutta, oma-aloitteisuus, yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot sekä stressinsietokyky olivat tärkeimpiä osaamisalueita, mitä he työssään tarvitsivat.

– Jos vastaaja on mielestään saanut opinnoistaan riittävät valmiudet työelämään, hän arvioi positiivisemmin kaikkea oman osaamisensa kehittymistä opintojen aikana kuten esimerkiksi: teoreettinen osaaminen, käytännön osaaminen, ongelmanratkaisu, yhteistyötaidot, analyyttinen tai systemaattinen ajattelu, opetus- ja koulutustaidot, esiintymistaidot sekä stressinsietokyky, Tuukka Kangas johdon tieto- ja analytiikkapalveluista sanoo.

Osa näistä on aiemmin tunnistettuja yliopistokoulutuksen vahvuuksia, osa kehittämiskohteita.

Kyselyn tulokset vaikuttavat yliopiston rahoitukseen vuodesta 2021 alkaen

Maistereiden uraseurantakysely alkaa vaikuttaa yliopistojen rahanjakomalliin vuodesta 2021. Tällä hetkellä mitataan vain työllisten määrää, mutta uudessa mallissa myös työllistymisen laatua. Määrä saadaan Tilastokeskuksen tilastoista, ja laatua arvioidaan maisterien uraseurantakyselyn vastausten perusteella.

Maisteriuraseurantakyselyn vastausaktiivisuus säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 42 prosenttia. Tiedekuntien erot vastausaktiivisuudessa ovat merkittäviä.

Tohtoriuraseurannan vastausaktiivisuus laski edellisestä kyselystä kaksi prosenttiyksikköä. Tohtoriuraseurantaan vastasi 47 prosenttia vuonna 2016 tohtoriksi valmistuneista.

Kyselyn tulokset julkaistiin 11.6.2020 ja ne perustuvat vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden ja vuonna 2016 valmistuneiden tohtoreiden vastauksiin.

Lisätietoa uraseurannoista: https://www.aarresaari.net/uraseuranta