Digitalisaation myötä sekä yksilöllisten opintopolkujen että yhteisöllisten työskentelymahdollisuuksien määrät ovat moninkertaistuneet, selviää Kirsi Wallinheimon Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä.
Laaja tarve opiskeluympäristöjen monipuolistamiseen ovat lisänneet tarvetta erilaisille opetuksen ja opiskelun kanaville vieraiden kielten opinnoissa.
– Vieraan kielen opetukselle virtuaaliympäristössä on myös tullut yhä enemmän tarvetta maahanmuuttokehityksen, koulujen monipuolisen kielitarjonnan vahvistamisen ja koulutuksen kansainvälistymisen myötä, Wallinheimo toteaa.
Opetuksen aktiivisuus tukee yhteisöllistä opiskelua. Virtuaalisena tilana toimivassa oppimisalustassa opiskelun eduiksi koettiin ne ominaisuudet, jotka opiskelijayhteisö tai käyttäjä pystyivät mukauttamaan. Oppimisalustan käyttö, ja erityisesti mukautettavien ominaisuuksien käyttö tuki sekä ryhmän toimintaa, mutta erityisesti yksilön arkikehitystä ja mediataitoa.
Virtuaaliympäristö ja tulokset hyödynnettävissä opettajankoulutuksessa
Wallinheimon tutkimuksen didaktisen virtuaaliympäristön teoriaperustaa ja tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan laajalti hyödyntää opettajankoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa ja yleisesti kehitettäessä vieraan kielen tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäyttöä.
Filosofian maisteri Kirsi Wallinheimo väittelee 9.4. käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Vieraan kielen opetus ja opiskelu virtuaaliympäristössä: Kielididaktinen tapaustutkimus ruotsin kielen monimuoto-opetuksesta ja -opiskelusta Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Väitöstilaisuus järjetetään klo 12 Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 12 (Fabianinkatu 33). Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1930-8
Väittelijän yhteystiedot: Kirsi Wallinheimo, puh. 045 123 1456, s-posti kirsi.wallinheimo@helsinki.fi
Kirsi Wallinheimo valmistui maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2003. Hän on toiminut ruotsin kielen opettajana useilla oppiasteilla ja hyödyntänyt pitkään verkko-opettamista työssään. Vuodesta 2006 hän on työskennellyt ruotsin kielen yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa ja useita kertoja viransijaisena opettajankoulutuslaitoksessa. Tutkimustyön ohella hän on kirjoittanut useita ruotsin oppikirjoja ja kouluttanut kielten opettajia mm. verkko-opetukseen.