– Kehittäminen riippuu siitä, tarkastellaanko lasten osallisuutta demokraattisena arvona tasavertaisuuden kautta, työvälineenä päiväkodin arjen organisoimisessa vai lasten oppimista mahdollistavana sosiaalisena ilmiönä, Kangas toteaa.
Kangas tarkastelee osallisuutta kehittyvänä ja dynaamisena osana lasten sosiaalista ympäristöä.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan lapsi on osaava ja taitava toimija, joka aktiivisesti tulkitsee ja vaikuttaa ympäröivään yhteisöön, päiväkotiin ja päiväkotiryhmään. Osallistaminen lisää lapsen oppimista ja kehitystä.
Kankaan mukaan osallisuutta koskevalle tuoreelle tutkimustiedolle on varhaiskasvatuksen kentällä suuri tarve ja osallisuuden edistämiseen pyritään aktiivisesti.
Väitöskirjatutkimuksessaan Jonna Kangas keskittyy rakentamaan kasvattajien käsityksiin ja ammatillisiin käytäntöihin nojaavaa mallia osallisuuden pedagogiikasta varhaiskasvatuksen keskeisenä toimintatapana. Tutkimus perustuu laajaan surveyhin, joka toteutettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 2010. Survey toteutettiin osana Varhaiskasvatuksen kehittämiskeskus VKK-Metron kehittämishanketta, jonka rahoittajana toimi sosiaali- ja terveysministeriö. Tutkimukseen osallistui 1114 pääkaupunkiseudun päiväkodeissa työskentelevää kasvattajatiimiä 350 päiväkodista. Tiimit koostuivat 3721 kasvattajasta, jotka työskentelivät lähes 20000 lapsen kanssa.
Kankaan tutkimustulokset osoittavat kasvattajien pitävän lasten kuulemista tärkeänä. Lisäksi he korostivat, että lasten on saatava ilmaista omia mielipiteitään ja tehdä aloitteita sekä lasten oikeuksien vuoksi että lasten vaikuttamistaitojen kehittämiseksi. Käytännössä lasten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon, oman oppimisensa suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä pedagogisiin prosesseihin ovat pienet. Kasvattajien kokemat esteet ovat toisaalta institutionaalisia ja rakenteellisia, mutta toisaalta myös ammatilliseen osaamiseen liittyviä.
Kangas ehdottaa, että lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa tulisi ymmärtää mahdollisuudeksi vaikuttaa omaan oppimiseensa ja vertaisryhmän kulttuuriin päiväkotiryhmässä.
Kangas on kehittänyt ”Osallisuuden pedagogiikan”, jonka avulla lasten osallisuuden esteitä voidaan tarkastella sekä kehittää osallisuuden mahdollistumista varhaiskasvatuksen arjessa kasvattajien, lasten ja institutionaalisen järjestelmän välisessä vuorovaikutuksessa.
Jonna Kangas väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 19.2. kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Enhancing children's participation in early childhood education with participatory pedagogy. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 Helsingin yliopiston päärakennuksen Pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33). Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1833-2
Väittelijän yhteystiedot:
Jonna Kangas, puh. 050 460 7669, s-posti jonna@welledufennica.com
Jonna Kangas on työskennellyt sekä lastentarhanopettajana yksityisissä päiväkodeissa Espoossa että opettajankouluttajana Tampereen yliopistossa. Kangas on kirjoittanut ja julkaissut laajasti ja on yksi kansainvälisesti tunnustetuimpia suomalaisia nuoria varhaisen kasvun ja oppimisen tutkijoita ja on vieraillut muun muassa Brasiliassa Keynote-puhujana opettajankoulutuksen kehittämiskonferenssissa. Suomessa Kangas on toiminut luottamustehtävissä Suomen Varhaiskasvatus ry:n hallituksessa ja osallistunut Koulutuksen arviointikeskuksen johtamaan Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointihankkeeseen. Väitöskirjan julkaisun jälkeen Kangas suuntaa Etelä-Amerikkaan kehittämään kehittyvien markkinoiden varhaiskasvatusta osana koulutusjärjestelmää