“Voiko kännykkäpeliä pelaamalla muka ansaita opintopisteitä?” Tällaisia kyselyjä saivat Neuvotteluja nimistä -kurssin osallistujat keväällä 2023 humanistisessa tiedekunnassa. Ja kyllä vain, tällä kokonaan pelillistetyllä nimistöntutkimuksen ja puheviestinnän yhteiskurssilla pelaaminen tuotti paitsi opintopisteitä myös monipuolista osaamista.
Suomen kielen vanhempi yliopistonlehtori, nimistöntutkija Terhi Ainiala ja puheviestinnän yliopisto-opettaja Suvi-Tuuli Murumäki järjestivät keväällä 2023 uudenlaisen ja kokeilevan kurssin, jossa sekä puheviestintää että nimistöntutkimusta opiskeltiin seikkailullisena, verkkopelialustaa hyödyntävänä joukkuepelinä ympäri keskustakampusta ja Helsingin kantakaupunkia. Kokonaisuus pelillistettiin läpäisevästi, jolloin koko kurssi oli rakennettu yhdeksi, vaiheittain eteneväksi peliksi.
Kimmoke vuorovaikutukseen kytkeytyvistä verkko-oppimispeleistä
Kimmoke läpäisevästi pelillistettyyn opintojaksoon syntyi puheviestinnän kursseilla, joilla opiskelijat kokeilivat vuorovaikutukseen kytkeytyviä verkko-oppimispelejä.
– Joukkuepelitilanteet tarjosivat tavallisuudesta poikkeavia ryhmäviestinnän oppimistilanteita, Murumäki kertoo.
Opiskelijat saivat pelitilanteiden vuorovaikutusta analysoidessaan kiinnostavia oivalluksia esimerkiksi kilpailullisen tilanteen vaikutuksesta vuorovaikutusetiikkaan ja kuunteluun.
– Syntyi kipinä kokeilla, millaista vuorovaikutusosaamista pitempikestoinen joukkuepelaaminen ja joukkueen ohjattu vuorovaikutuksen reflektointi tuottaisi.
Kohtaamisia ja uusia näkökulmia nimistöön
Suvi-Tuuli Murumäki innostui yhdessä Terhi Ainialan kanssa luomaan kurssin, jossa sekä nimistöntutkimusta että ryhmäviestintää opiskeltaisiin elämyksellisellä, erilaisiin kohtaamisiin rohkaisevalla joukkuepelillä. Pelitehtävät kytkettiin eri näkökulmista kaupungin nimistöön. Ennen kaikkea paneuduttiin kaupungin viralliseen kaavanimistöön ja kaupunkilaisten arjessaan käyttämään epäviralliseen nimistöön, mutta esiin tulivat myös kaupalliset nimet ja henkilöidenkin nimet.
– Tavoitteena oli oppia analysoimaan kaupunkinimistön erilaisia kielellisiä, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia kerrostumia sekä hahmottaa nimistön kantamia ideologisia merkityksiä, Ainiala kertoo. – Mitä esimerkiksi henkilöiden mukaan annetut kadunnimet, kuten Sofiankatu tai Tove Janssonin puisto, kertovat aikakaudestaan ja sen arvostuksista, hän pohtii. – Entä mitä kaupungin slanginimet, Hesasta ja Stadista alkaen, voivat osoittaa kaupunkilaisten identiteeteistä?
Monipuolista vuorovaikutusta
Ryhmäviestinnän teemoja lähestyttiin havainnoimalla, analysoimalla ja kehittämällä oman pelijoukkueen vuorovaikutusta. Kurssin alussa kukin osallistuja asetti oppimistavoitteet omalle viestinnälleen, ja myös joukkueet yhdessä määrittelivät keskinäiselle vuorovaikutukselleen pelisäännöt ja tavoitteet.
Jokaisen pelikerran jälkeen joukkueet tarkastelivat vuorovaikutustaan eri näkökulmasta. Pohdinnan kohteina olivat esimerkiksi joukkueeseen muodostuneet roolit ja normit, kuuntelutaito, vuorovaikutuksen vastuullisuus sekä suhde- ja tehtäväkeskeinen viestintä.
– Keskeisenä tavoitteena oli toisaalta oppia toimimaan haastavissakin ryhmätilanteissa tavoitteellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja eettisesti sekä toisaalta oppia tunnistamaan, havainnoimaan ja ymmärtämään ryhmäviestinnän ilmiöitä, Murumäki toteaa. – Siksi kukin pelaaja palautti kurssin jälkeen myös esseen, jossa analysoi omaa ja joukkueensa vuorovaikutusta.
Pelejä Kalasatamassa ja Kalliossa
Kurssi koostui kuudesta nelituntisesta opetuskerrasta, joista varsinaisia pelikertoja oli neljä. Jokaiselle pelisessiolle rakennettiin erilainen nimistöntutkimuksen teema ja peliympäristö.
Opiskelijat pääsivät perehtymään esimerkiksi Helsingin vanhimpiin kadunnimiin, Unioninkadun ja Liisankadun, taustoihin sekä muihin historiallisiin nimikerrostumiin pelaamalla Kaupunginmuseossa. Nykyiseen nimistönsuunnitteluun tutustuttiin Kaupunkiympäristötalossa Kalasatamassa. Pelin finaalikerralla otettiin tuntumaa sekä slanginimiin että kaupallisiin nimiin pelaamalla paitsi Kallion kaduilla myös Kallion kirjastossa, Kallion lukiossa sekä Studio Kupu ja Udumbara -yrityksissä.
Monissa tehtävissä sai osoittaa paitsi asiantuntemusta myös argumentointitaitoja ja luovuutta vaikkapa uusia nimiehdotuksia antamalla. Tehtäviin vastattiin niin kirjallisesti kuin ääni- ja videovastauksin. Kurssilla hyödynnettiin flipped classroom -periaatetta siten, että kutakin pelisessiota varten opiskelijoille jaettiin ennakkoon nimistöön ja vuorovaikutukseen liittyvää lukumateriaalia.
Pelisessioiden kartat ja pelitehtävät luotiin Seppo-verkkopelialustalle, johon joukkueet kirjautuivat puhelimella. Varsinainen pelaaminen tapahtui kasvokkain kulloisessakin pelipaikassa. Läpäisevästi pelillistetty yliopistokurssi kiinnosti myös Seppo-yritystä, ja opettajat saivat sparrausta pelillistämiseen sekä tukea pelialustan eri mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Luovasti eteenpäin
– Meille opettajille kurssin suunnitteleminen ja toteuttaminen oli intensiivistä mutta myös hyvin inspiroivaa ja innostavaa, Ainiala kertoo.
– Oli ilo nähdä, miten asiantuntevia pelivastauksia opiskelijat tuottivat ja miten paneutuneita reflektointikeskusteluja oman joukkueen vuorovaikutuksesta käytiin, Murumäki täydentää.
Tarkkanäköinen opiskelijaryhmä tarjosi jokaisen pelikerran jälkeen opettajille myös vinkkejä, joilla peliä saatiin kerta kerralta muokattua yhä toimivammaksi.
Monipuoliset ja luovat tehtävät sekä pelikerrat eri paikoissa innostivat opiskelijoita. Myös tiedon etsiminen aikapaineessa oli opettavaista, totesivat kurssin opiskelijat.
– Luovuus inspiroi niin, että aloin miettiä uusia tehtäviä, Anni Haiko kertoo.
– Kurssi tehtävineen madalsi kynnystä keskustella ryhmädynamiikasta, kommentoi puolestaan Minka Wallius.
Pilottikurssin tulokset innostavat opettajia jatkamaan pelipedagogiikan ja kokemuksellisen oppimisen hyödyntämistä. Osaamistavoitteiden saavuttamisen lisäksi tällaisen kurssin työmuodoilla voidaan tukea opiskelijoiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä kokemusta yliopistoyhteisöön kuulumisesta. Kurssi on tarkoitus järjestää seuraavinakin lukuvuosina, ja kokeilusta tehdään pedagogista tutkimusta.