Tavoitteena luoda yhdenmukainen työkalu laadun mittaamiseen
UniHow-järjestelmän ja HowULearn-kyselyn kehittämisen taustalla oli yliopistonlehtori ja dosentti Anna Parpalan mukaan pyrkimys kehittää yhdenmukainen työkalu opetuksen laadun mittaamiseen:
– Siinä, missä aikanaan erilliset kurssipalautteet kerättiin ja varastoitiin tiedekunnassa kaappeihin, lähdimme miettimään palautteen keräämistä uudella tavalla: Kuinka palautetta voitaisiin kerätä niin, että se hyödyttäisi mahdollisimman monia yliopistolaisia? Meille oli alusta asti selvää, että innostaaksemme opiskelijoita mukaan vastaamaan, heidänkin tulisi saada kyselystä jotain, kertoo Parpala.
Taustalla yliopistopedagogista tutkimusta
Syntyi järjestelmä, joka pohjautuu vahvasti yliopistopedagogiseen tutkimukseen:
– Yksittäisten väitteiden sijaan kysely perustuu hyvän opetuksen mittareille, joiden operationalisoinnissa on otettu huomioon niiden validiteetti ja reliabiliteetti. Tämän vuoksi kyselyt mittaavat tarkemmin niitä tekijöitä, mitä niiden halutaan mittaavaan, ja lisäksi niitä voidaan myös käyttää opiskelijoille annettavan vastapalautteen perustana. Lisäksi yksittäisiä väitteitä voidaan näin tarpeen vaatiessa arvioida kriittisesti, tarkentaa Parpala.
Tutkimusmittareiden lisäksi myös opiskelijoille tarjottava vastapalaute onkin tarkoin mietitty HYPE:n ja opintopsykologien yhteistyönä, ja se perustuu oppimista ja hyvinvointia koskevaan tutkimukseen. Tutkimusperustaisuuden tueksi kyselystä saatava data on käytettävissä tutkimusaineistona tarkempia analyyseja varten.
Opiskelijalle hyötyä vastapalautteesta
HowULearn-kysely on luonteeltaan kaksisuuntainen reflektio- ja palautejärjestelmä, joka poikkeaa perinteisestä yksisuuntaisesta palautteesta: Kyselyn täytettyään opiskelija saa omiin vastauksiinsa perustuen vastapalautteen. Vastapalautteen avulla opiskelija voi verrata omaa tulostaan kyselyn eri osa-alueilla muiden vastaajien tuloksiin ryhmätasolla sekä saada itselleen omien vastausten perusteella kohdennettua vinkkejä.
– Vastapalaute toimii ensisijaisesti reflektion välineenä, jonka perusteella opiskelija voi pohtia, ovatko toimintatavat seurausta tietoisista valinnoista vai eivät, kertoo Parpala.
Kyselyä otettu osaksi opintoja eri tiedekunnissa
Viikin kampuksella HowULearn-kysely on jo pitkään ollut osa opetusta. Pedagogisen yliopistonlehtori Henna Asikaisen mukaan kyselyn vakiintumiseen vaikuttivat erityisesti sen ottaminen osaksi opintoja niin, että kysely täytetään kurssin yhteydessä. Lisäksi kampuksella on järjestetty erillisiä palautetilaisuuksia, joiden avulla kiinnostus palautetta kohtaan on kasvanut.
Asikainen pyrkii korostamaan opiskelijoille kyselyn tarjoaman vastapalautteen arvoa motivaattorina vastaamiselle:
– Olen korostanut opiskelijoille, että moni olisi myöhemmässä vaiheessa jopa valmis maksamaan saadakseen näin tarkkaa palautetta omasta oppimisestaan, kertoo Asikainen.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa kysely on vielä vakiintumassa käyttöön. Kolmannen vuoden valtiotietieteellisen tiedekunnan opiskelija Linnéa Partanen on täyttänyt HowULearn-kyselyn osana opintojaan kahdesti ensimmäisen vuoden aikana.
– Kävin tutustumassa myös saamaani vastapalautteeseen, ja se vastasi hyvin aikaisempia käsityksiä omasta oppimisestani. Tuloksia muihin vastaajiin verratessa kävi esimerkiksi ilmi, että oman alani opiskelijat painottavat oppimisessaan hyvin erilaisia tekijöitä, kertoo Partanen.
Kyselyn tuloksiin hän on päässyt tutustumaan oman koulutusohjelmansa opiskelijajäsenen roolissa, mutta kertoo ettei tuloksia muuten käyty yhteisesti läpi opiskelijoiden kanssa. Partanen kuitenkin pitäisi esimerkiksi Viikin kampuksen kaltaista yhteistä palauteiden läpikäyntiä hyödyllisenä.
"Olen korostanut opiskelijoille, että moni olisi myöhemmässä vaiheessa jopa valmis maksamaan saadakseen näin tarkkaa palautetta omasta oppimisestaan."
Koulutusohjelmalle tietoa opetuksen kehittämiseen
Asikaisen mukaan kyselyn vakiintuminen on tarjonnut myös koulutusohjelmille tärkeää tietoa opiskelijoistaan:
– Kyselyn perusteella on esimerkiksi pystytty tunnistamaan, että suunnitelmallisen opiskelun taidot, jotka ovat tärkeitä menestyksellisessä oppimisessa, vaihtelevat paljon opiskelijoilla: osa opiskelijoista on hyvin suunnitelmallisia, kun taas osa ei ollenkaan, Asikainen selittää.
Myös koko UniHow-järjestelmän osalta viime vuosina on keskitytty tukemaan koulutusohjelmia sen täysimittaisessa hyödyntämisessä. Samalla, kun koulutusohjelmat toivovat järjestelmästä käyttöönsä mahdollisimman valmista dataa, on sen tarjoama tieto haastanut perinteiset käsitykset palautteesta: pelkkien keskiarvojen sijaan tarjolla onkin tutkimukseen perustuvaa tietoa kyselyn mittaamista ilmiöitä.
Mihin tulevaisuudessa?
Järjestelmän jatkuvan sisäisen kehittämisen lisäksi se on herättänyt kiinnostusta myös muissa korkeakouluissa. Aalto-yliopisto on toteuttanut HowULearn-kyselyä vuodesta 2017 osana omaa järjestelmäänsä. Nyt solmitussa pilotointiyhteistyössä Aalto-yliopisto ottaa käyttöön UniHow-järjestelmän osana omaa toimintaansa ja raportoi pilotoinnin tuloksista Helsingin yliopistolle jatkokehitystä varten.
– Yhteistyön tavoitteena on oppia UniHow’n soveltuvuudesta ja käytettävyydestä järjestelmänä toisella tavoin rakentuneessa opetusympäristössä ja samalla tiivistää laajemmin yhteistyötä opetuksen laadun kehittämisessä, kertoo pilotin vastuuhenkilö asiantuntija Anu Ritola.
Lue lisää
Unihow-järjestelmä ja HowULearn-kysely Opiskelijan ohjeissa