Pitkän uran tilastotieteen ja terveydenhuollon parissa tehnyt Sangita Kulathinal aloitti professorina Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osastolla maaliskuun alussa 2019. Hän on paneutunut tilastollisiin menetelmiin, joita käytetään laajojen terveystietorekistereiden analyysiin.
Tavalliselle suomalaiselle Kulathinalin työ saattaa näkyä esimerkiksi entistä tehokkaampina hoitokeinoina tai parempana sairauksien ennaltaehkäisynä.
– Juuri nyt tilastotieteen kuumimmat sovellukset liittyvät nimenomaan terveydenhoitoon. Kun on käytössä laajoja rekistereitä ihmisten terveystiedoista, voi niistä etsiä tilastollisten menetelmien avulla korrelaatioita ja näyttöä esimerkiksi siitä, millaiset hoitomenetelmät tepsivät ja mitkä eivät, Kulathinal sanoo.
Suomessa on olemassa tämänkaltaiseen tilastolliseen tarkasteluun jo valmiina hyviä aineistoja, ja uusia kerätään koko ajan. Esimerkiksi Kulathinalin edellinen työnantaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt väestötutkimusta ja koonnut laajoja terveystietorekistereitä sekä survey-aineistoja jo vuosikymmenten ajan.
– Tällaiset laajat datat vain lisääntyvät ja kasvavat. Olenkin vakuuttunut, että meille tilastotieteilijöille riittää jatkossa paljon töitä, Kulathinal sanoo.
Tilastotieteilijän tunnettava toisia tieteitä
Intiasta kotoisin oleva Kulathinal on asunut Suomessa yli 20 vuoden ajan. Alun perin hän tuli tutkijatohtoriksi Helsingin yliopiston alaiseen Rolf Nevanlinna -instituuttiin 1990-luvulla.
Sieltä tie vei THL:n edeltäjän eli Kansanterveyslaitoksen palkkalistoille. Hänen ensimmäinen työtehtävänsä liittyi sydän- ja verisuonitauteihin liittyvään projektiin. Siinä tutkittiin, mikä on perintötekijöiden sekä riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen ja kolesterolin, vaikutus sairastumiseen.
– Ennen tuota projektia melkein pelkäsin genetiikkaa, se ei ollut lainkaan minun alani. Opiskelin aihetta kuitenkin itsenäisesti. Hyviä tilastollisia menetelmiä ei näet voi kehittää, jos ei tunne tutkittavaa alaa, Kulathinal huomauttaa.
THL:n lisäksi Kulathinal on työskennellyt muun muassa Tampereen yliopistossa.
Tavoite: opiskelijoista itseä etevämpiä
Tukimuslaitosvuosiensa jälkeen Kulathinal halusi palata yliopistoon voidakseen keskittyä entistä paremmin kahteen intohimoonsa: tilastotieteeseen ja opettamiseen.
Hän aikoo jatkaa terveyteen liittyvää tilastotieteellistä tutkimusta. Seuraavaksi hän paneutuu tilastojen kautta suolistomikrobeihin ja siihen, miten bakteerit vaikuttavat yleiseen terveyteemme.
– Taas täytyy vähän opiskella biologiaa, hän naurahtaa.
Vastaisuudessa hän saattaa laajentaa tilastotieteen soveltamista myös itselleen uusille aloille kuten taloustieteeseen.
Opettajana hän haluaa vahvistaa Helsingin yliopiston tilastotieteellistä kurssitarjontaa ja kouluttaa vahvoja taitajia, jotka osaavat muotoilla toisten tieteenalojen ongelmia tilastotieteelliseen kehykseen.
– Kun opetan, annan takaisin yhteiskunnalle, jolta olen itsekin saanut paljon. Opettajan paras kiitos on nähdä, miten omista opiskelijoita kasvaa itseä etevämpiä. Se on minun tavoitteeni, Kulathinal kertoo.
Ensimmäinen nainen
Kulathinal on Helsingin yliopiston ensimmäinen naispuolinen professori matematiikan ja tilastotieteen osastolla.
– Kyllä tämä pioneerius minut todella yllätti. Ollaan kuitenkin Suomessa. Olla ensimmäisen nainen tällä paikalla, minusta siinä on jotain aika juhlavaa, Kulathinal naurahtaa.