Rupsha Bagch tuli Helsingin yliopistoon reilu vuosi sitten opiskelemaan tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmassa. Ympäristönvaihdos oli raju: Bagchin kotikaupungissa Delhissä asukkaita on enemmän kuin koko Suomessa.
– Kotiuduin kuitenkin pian, ja nyt nautin luonnonläheisyydestä, puhtaudesta ja yksinolostakin, joka aluksi tuntui vaikealta. Kun kävin jokin aika sitten Intiassa, iski käänteinen kulttuurisokki.
Suomeen Bagch päätyi etsiessään Euroopasta opiskelupaikkaa kandidaatintutkintonsa jatkoksi.
– Ystäväni opiskeli Aalto-yliopistossa, ja hän kehui Suomea vuolaasti. Otin selvää yliopistoista, ja kun totesin, että Helsingin yliopisto on tosi korkealla rankinglistoilla, päätin hakea. Ja tietysti laatuun yhdistyvä opintojen maksuttomuus oli suuri etu.
Valintaansa tyytyväisenä Bagch päätti vuosi sitten ryhtyä kansainväliseksi opiskelijalähettilääksi.
Lähettiläät markkinoivat yliopistoa ulkomaisille opiskelijoille sekä auttavat hakuprosessissa ja asettumisessa.
– Lähettiläitä on ollut jo muutaman vuoden ajan, mutta olen ensimmäinen intialainen. Olen ylpeä voidessani edustaa Helsingin yliopistoa ja nautin siitä, että saan auttaa muita ja tutustun samalla ihmisiin. Uskon, että toiminnasta hyötyvät sekä ulkomaiset opiskelijat että yliopisto.
Linuxin maa
Bagch on jakanut tietoa Suomesta ja opinahjostaan omissa verkostoissaan, esimerkiksi Facebookissa, ja saanut yhteydenottoja paitsi Intiasta myös muun muassa Bangladeshista, Pakistanista ja Nepalista.
– Ainakin yksi pakistanilainen ja kaksi intialaista opiskelijaa ovat jo päätyneet tänne.
Pelkästään Suomen tunnetuksi tekemisessä riittää työtä.
– Ystäväni Intiassa ovat ihmetelleet, miksi ihmeessä valitsin opiskelupaikakseni Suomen. Monien mielikuvissa Eurooppa loppuu jonnekin Saksan korkeudelle. Olen kertonut yliopistojen ja tutkimuksen korkeasta tasosta. Yksi konkreettinen esimerkki on Linus Torvalds – käytämme kaikki Linuxia, mutta harva tietää sen kehittäjää.
Bagchiin on tehnyt vaikutuksen myös suomalaisten opintojen joustavuus.
– On hienoa, että voi opiskella eri tiedekunnissa ja korkeakouluissa. Minultakin on kysytty, että miten voin lukea psykologiaa, vaikka olen tietojenkäsittelytieteen opiskelija.
Omalla alalla tai siivoamassa
Yleinen harhaluulo Suomeen aikovilla opiskelijoilla liittyy Bagchin mukaan työmarkkinoihin.
– Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa tai Australiassa, on Suomessa vaikea löytää oman alan osa-aikatöitä vaikka kokemustakin olisi. Kilpailu on kovaa. Etsimiseen voi mennä vuosikin. Toisaalta kaikenlaisia töitä pidetään täällä samanarvoisina, ja on ihan ok, että opiskelija työskentelee siivoojana. Vaikkapa Intiassa tilanne on aivan toinen.
Bagch työskenteli aluksi lastentarhassa, mutta nyt hän on mukana it-alan startupissa. Helsingin yliopiston pääaineopintojen ohella hän opiskelee myös Aallossa.
– Valmistuttuani haluan jäädä tänne tekemään töitä.
Bagch kiittelee integroitumisestaan erityisesti tuutoriaan.
– Hän oli valmis vastaamaan kaikkiin kysymyksiimme ja tutustutti meitä Helsinkiin. Tällaista toimintaa tarvitaan enemmänkin. Muuten yliopisto tarjoaa mielestäni riittävästi palveluja ulkomaisille opiskelijoille – kunhan tietää, mistä kysyä.
Uusien kansainvälisten opiskelijalähettiläiden haku on avoinna 30.11. asti