Rikosoikeus on oikeudenaloista se, josta lähes kaikilla on mielipide, ja keskustelu rikoksista ja rangaistuksista on usein kiivasta. Tai kuten rikosoikeuden professori Pekka Koskinen (1943–2011) ilmaisi asian: rikosoikeus on oikeudenala, josta kolmosen raitiovaunu keskustelee sujuvasti. Rikosoikeus koskettaa valitettavasti myös suurinta osaa meistä jossain vaiheessa elämäämme, esimerkiksi uhriksi joutumisen kautta.
Vaikka monet tuntevatkin rikoslain perusasiat, kuten rikosvastuun alkamisen 15-vuotiaana, harva meistä osaa kertoa, miten esimerkiksi syyntakeettomuus määräytyy tai miten rangaistuksen ankaruus määritellään. Rikokset ja rangaistukset ovat jatkuvasti esillä mediassa, mutta julkisuudessa korostuvat helposti poikkeavat tapaukset kuten erityisen julmat tai törkeät teot, mikä voi myös osaltaan hämärtää käsityksiä rikosoikeudesta.
– Rikosvastuu ja rangaistukset koskevat kuitenkin myös yleisempiä ja lievempiä tekoja. Poikkeavista tapauksista saatetaan tehdä yleistyksiä tavallisempiin tapauksiin, mikä voi johtaa virheellisiin käsityksiin rikosoikeudesta yleisesti, sanoo tohtorikoulutettava Esko Yli-Hemminki.
Yli-Hemminki on vastannut kurssin toteutuksesta yhdessä rikosoikeuden professori Sakari Melanderin kanssa. Rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände puolestaan on kääntänyt materiaalit ruotsiksi.
Rikosoikeuden MOOC-kurssi (Massive Open Online Course) on avoin verkkokurssi, jonka kuka hyvänsä voi milloin vain suorittaa itsenäisesti verkossa. Kurssi on tarkoitettu kaikille rikosoikeudesta kiinnostuneille eikä sen suorittaminen edellytä aikaisempaa osaamista rikosoikeudesta tai oikeustieteestä. Se on tiettävästi ensimmäinen kaikille avoin rikosoikeuden verkkokurssi suomalaisen yliopiston järjestämänä.
Esimakua valintakokeesta
Kurssiin osallistuvat oppivat perusasiat rikosoikeudesta ja erityisesti rikosvastuun muodostumisesta. Tämä kattaa rikosoikeudellisen vastuun muodostumisen edellytykset, sen poistavat seikat, yrityksen ja valmistelun rangaistavuuden perusteet sekä osallisuusopin.
– Minusta jokaisen olisi hyvä tiedostaa mitä rikosoikeuden peruskäsitteet tarkoittavat. Esimerkiksi tahallisuus on rikosoikeudellinen käsite, jonka sisältö poikkeaa merkittävästi arkipäiväisestä käsityksestä. Tuntemalla käsitteet on helpompi ymmärtää rikosvastuuta ja sen muodostumista. Sama koskee rankaisemista. Jo peruskäsitteet tuntemalla voi paremmin ymmärtää rikosoikeutta koskevaa keskustelua, Yli-Hemminki sanoo.
Kurssimateriaali muodostuu tekstimassasta, videoista ja itsenäisesti tehtävistä monivalintatehtävistä. Suoritus on laajuudeltaan 2 opintopistettä. Kurssin teksti perustuu Sakari Melanderin kirjaan Rikosoikeuden peruskysymyksiä, joka oli valintakoekirjana vuonna 2015. Kurssin taso vastaa siis valintakoekirjallisuutta ja kurssiin kuuluvat monivalintatehtävät on toteutettu samaan tapaan kuin valintakokeisiin kuuluvat monivalinnat.
– Kurssin suorittamalla saa ainakin esimakua millaista olisi opiskella valintakoetta varten.
Kurssi on myös osa oikeustieteellisen tiedekunnan rikosoikeuden aineopintojen tutkintovaatimuksia ja ensimmäinen ryhmä opiskelijoita suoritti sen tammikuussa. Opiskelijoiden palautteen perusteella kurssiin tehtiin vielä muokkauksia ennen yleistä julkaisemista.
Kurssi järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi ja se on mahdollista suorittaa molemmilla kielillä. Kurssin jälkeen voit syventää rikosoikeuden osaamista Avoimessa yliopistossa suorittamalla rikosoikeudellisen esseen ennalta määrätystä aiheesta. Rikosoikeuden essee tulee Avoimen yliopiston tarjontaan kesästä 2021 alkaen.