Yhä useampi peruskoululainen aloittaa koulutaipaleensa muualla kuin lähikoulussa, esimerkiksi kielipainotteisessa opetuksessa tai musiikki- tai liikuntaluokalla. Samalla lasten koulupolut eriytyvät ja ihmiset jakavat kouluja entistä herkemmin hyvä- ja huonomaineisiin.
– Valikoinnin seurauksiin ei ole olemassa täydellistä ratkaisua, eikä missään maailmassa ole löydetty mallia, joka poistaisi eriytymisen. Jokaisessa kaupunkiympäristössä on omat erityispiirteensä, sanoo tutkija Sonja Kosunen.
– Valinta ei poistu, vaan siirtyy jossain määrin asuntomarkkinoille. Koti saatetaan haluta alueelta, jossa on hyvämaineinen koulu, täydentää yliopistonlehtori Venla Bernelius.
Tasa-arvo ihanteena
Koulujen maineet vaikuttavat vanhempien ratkaisuihin, mutta toisaalta suomalaiset ovat edelleen sitoutuneita tasa-arvoisen koulun ihanteeseen.
– Meillä ei haluta myöskään eliittikouluun. Halutaan välttää kilpailua ja korostetaan kouluhyvinvointia oppimistulosten sijaan. Tavallisen hyvä on hyvää, kuvailee Sonja Kosunen.
Yleisötilaisuus maanantaina
Yliopistotutkija Piia Seppänen tutkimusryhmineen on tutkinut vanhempien kouluvalintaa Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Tutkimusryhmä on julkaisemassa kirjan Lohkoutuva peruskoulu – Perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka.
Kosunen, Bernelius ja Seppänen esiintyvät Tiedekulman yleisötilaisuudessa maanantaina 11. elokuuta kello 16. Yhtä matkaa koulutielle? -tilaisuudessa kysytään, lisääkö koulushoppailu eriarvoisuutta ja mitä koulupolkujen eriytyminen tarkoittaa. Keskustelun juontaa Opettaja-lehden toimittaja Matti Rutonen. Tilaisuus on osa touko-elokuun Koti = kaupunki -tiedeteemaa.