Monitieteisyydellä vahvistetaan yhteiskunnan resilienssiä

Kun yhteiskunnallisen kriisin akuutein vaihe on ohi, on pohdittava miltä sen jälkeinen tulevaisuus näyttää. Ajattelutyötä tehdään yliopistoissa - ovathan ne maailmanhistorian vanhimpia ja vaikuttavimpia ajatushautomoita. Helsingin yliopisto perusti keväällä post-korona -ryhmän, joka luovutti mietintönsä rehtorille syyskuussa. Mietinnössä korostuu monitieteisyyden merkitys yhteiskunnan resilienssille.

Helsingin yliopistolle perustettiin keväällä 2020 post-koronaryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida yhteiskuntaa kohdanneen koronaviruskriisin vaikutuksia yliopistoon sekä sen asemaan yhteiskunnassa pidemmällä aikavälillä. Ryhmässä oli mukana niin yliopistolaisia kuin yliopiston ystäviä.

Ryhmä luovutti loppuraportinsa rehtorille syyskuussa. Raportissa käsiteltiin niin digitalisaation, tiedeviestinnän, opetuksen kuin yliopistolaisten hyvinvoinnin tulevaisuutta. Koronakriisin ryhmä määritteli globaaliksi sysäyskriisiksi: sen vaikutukset ovat pitkälle kantavia ja osin vielä vain arvailujen varassa. 

Resilientti yhteiskunta säilyttää toimintakykynsä

Helsingin yliopiston erityisvahvuudeksi post-korona-ajassa ryhmä tunnisti laaja-alaisuuden: Yliopiston monitieteisyys vahvistaa koko yhteiskunnan resilienssiä. 

Resilienssi on 1970-luvulla määritelty alunperin ekologinen käsite, jota sovelletaan kuvaamaan myös vahvoja yhteiskuntia. Resilientti yhteiskunta säilyttää oppimiskykynsä ansiosta myös toimintakyvyn pandemian kaltaisista kriiseistä huolimatta.

– Voimme oppia käsillä olevasta tilanteesta, jolloin pystymme paremmin kohtaamaan myös muita koko yhteiskuntaa koskevia haasteita ja kriisejä. Sellaisia ovat esimerkiksi ilmasto- ja kestävyyskriisit, kertoo post-koronatyöryhmää vetänyt vararehtori Tom Böhling.

Yliopisto vahvistaa monitieteisyyttään

Yhteiskunnan resilienssiä tutkitaan ja vahvistetaan parhaiten monitieteisesti. Helsingin yliopiston Viikin, Keskustan, Kumpulan ja Meilahden kampuksilla opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan hyvin laaja-alaisesti. Tieteenalarajat ylittävää, kunnianhimoista yhteistyötä tehdään esimerkiksi sekä , jossa paneudutaan ihmisen ja eläinten terveyden vuorovaikutuksen tutkimiseen. 

– Pandemia on osoittanut, että yhteiskunnalliset ongelmat ovat yhä monimutkaisempia, ja edellyttävät laaja-alaista osaamista ratkaisujen löytämiseksi. Siksi Helsingin yliopiston tärkeää voimavaraa laaja-alaisuutta tulee edelleen vahvistaa, sanoo Böhling.

Monitieteisyyden merkitys korostuu myös yliopiston uudessa, . Vuoteen 2030 mennessä yliopiston tavoitteena on kasvaa kansainvälisesti entistäkin tunnetummaksi ja arvostetuksi rajoja ylittävän monitieteisen ja tieteidenvälisen tutkimuksensa ansiosta. Eri alojen asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kirjo luo ajattelulle, ratkaisujen etsimiselle ja tulevaisuuden luomiselle erinomaisen pohjan. 

Lue koko post-koronaryhmän loppuraportti:
Post-koronaidearyhmä 2020

Ryhmän puheenjohtajana toimi vararehtori Tom Böhling ja jäseninä työelämäprofessori Ilmo Aronen (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta), elintarvikehygienian professori Johanna Björkroth (eläinlääketieteellinen tiedekunta), viestinnän professori Anu Kantola (valtiotieteellinen tiedekunta), HY:n digitalisaatiojohtaja Jaakko Kurhila, toimitusjohtaja Sanna Lauslahti (Lääketeollisuus ry), geoinformatiikan professori Tuuli Toivonen (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) sekä opiskelijaedustaja Mathilda Timmer (valtiotieteellinen tiedekunta).

Ryhmä on keskustellut Helsingin kaupungin elinkeino-osaston asiantuntijoiden kanssa ja kuullut seuraavia asiantuntijoita: johtaja Mari Pantsar (SITRA), johtaja Susanna Pettersson (Tukholman Nationalmuseum) sekä kasvatustieteen professori Minna Huotilainen (kasvatustieteellinen tiedekunta), joka toimi myös valtioneuvoston asettaman COVID19-tiedepaneelin jäsenenä.