Uraseurantakyselyjen mukaan suurin osa tietojenkäsittelytiedettä opiskelleista päätyy töihin yksityisiin yrityksiin. Moni ryhtyy myös yrittäjäksi, ja joidenkin yrityksiä on sittemmin myyty Applelle tai Googlelle.
Useimmat tietojenkäsittelijät työskentelevät erilaisissa suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä. Toimenkuvat vaihtelevat paljon: joku kehittää ohjelmistoja verkkolaitteisiin, toinen soveltaa tekoälyä joukkoliikennevälineiden käytön analysointiin, kolmas suunnittelee toimeksiannosta käyttöliittymiä, neljäs kouluttaa muita, viides selvittää asiakkaiden kanssa heidän ohjelmisto- ja tekoälytarpeitaan ja hahmottelee niihin ratkaisuja. Kokemuksen kartuttua työhön liittyy usein tiimin tai projektin vetämistä, projektien suunnittelua ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa.
Helsingin yliopistosta valmistuneiden tietojenkäsittelytieteilijöiden palkat ovat uraseurantakyselyjen perusteella hyvät: 55 prosenttia vastanneista ylsi vähintään 5 000 euron kuukausiansioihin, ja 83 prosenttia tienasi vähintään 4 000 euroa kuukaudessa. Tietojenkäsittelytieteilijät olivat koko matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan vertailussa parhaiten palkattuja.
Uraseurantakyselyjen perusteella työttömyyttä oli kokenut erittäin harva tietojenkäsittelytieteilijä. Lähes 90 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että tietojenkäsittelytieteen opinnot antoivat riittävät valmiudet työelämään.
“Alalla on hyvät työllisyys- ja palkkanäkymät.”
“Tällä koulutuksella mahdollisten erilaisten työurien määrä on ihan loputon, ja työnantajat arvostavat tätä koulutusta.”
“Ala vaatii ehkä tavallista enemmän jatkuvaa oppimista.”
Töissä.fi -palvelu: Mihin tietojenkäsittelytieteestä valmistuneet ovat sijoittuneet? (sisältää myös muut yliopistot)
Tutustu myös Aarresaari-sivuston uraseurantaraportteihin
Lue datatieteen alumniemme haastattelu (englanniksi): Data science is for people with an open and curious mind
Tietojenkäsittelytieteen kandiopinnoissa perehdytään esimerkiksi ohjelmistokehitykseen ja algoritmeihin, tekoälyyn, tiedon hallintaan ja tietoturvaan, käyttöliittymiin ja tietoverkkoihin. Tutkintoon kuuluu myös matematiikan opintoja. Lisäksi voit valita sivuaineita Helsingin yliopiston valtavasta tarjonnasta omien kiinnostustesi mukaan. Maisteriopinnoissa voi erikoistua esimerkiksi algoritmeihin, tietoverkkoihin, ohjelmistojärjestelmiin tai datatieteeseen, tekoälyyn ja koneoppimiseen.
Opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytäntö. Kursseilla on tarjolla runsaasti ohjausta ja tukea, mutta halutessasi voit suorittaa suuren osan opinnoista itsenäisesti. Opinnoista on olemassa selkeät, lukujärjestyksenomaiset suositusaikataulut, jotka helpottavat opintojen suunnittelua.
Tarjolla on myös paljon avoimia verkkokursseja eli niin kutsuttuja mooceja, joista tunnetuimpia lienevät tekoälyn perusteet opettava Elements of AI ja Ohjelmoinnin MOOC. Osa mooc-kursseista vastaa suoraan tietojenkäsittelytieteen tutkintoon sisältyviä kursseja, jolloin opintojen suoritustapaa voi vaihdella kampuskurssin ja verkkokurssin välillä.
Tietojenkäsittelytieteen kandiohjelman opetuskieli on suomi, mutta osa kursseista opetetaan myös englanniksi. Koska alan yleiskieli on englanti, oppimateriaali on osittain englanninkielistä. Lukioenglannilla pärjää hyvin.
”Opintoja on verrattain helppo suorittaa omatoimisesti ilman luennoille osallistumista, mikä mahdollistaa opiskelun työn ohessa.”
“Opinnot vaativat työtä, mutta niissä pärjää nimenomaan tekemällä työtä. Opiskeltavat asiat ovat sellaisia, että niitä ei voi osata tai oppia ilman, että perehtyy ja harjoittelee.”
“Opiskelu on huomattavan ratkaisukeskeistä, ja luentoja on vähän.”
“Ei kannata pelätä, ettei sopisi joukkoon, sillä opiskelijoissa on todella paljon erilaisia ihmisiä.”
“Luulin että miesvaltaisella alalla opiskelu tai työskentely olisi jotenkin hankalaa sosiaalisesti, mutta ei ole ollut.”
Tarkempaa tietoa kandivaiheen opinnoista löydät täältä.
Tekoäly on tietojenkäsittelytiedettä, sillä kaikki tekoäly perustuu tietokoneohjelmiin. Opiskelemalla tietojenkäsittelytiedettä opit myös tekoälystä, ja maisteriopinnoissa voit erikoistua syvällisesti tekoälyyn.
Jo tietojenkäsittelytieteen kandiopinnoissa opit paitsi ohjelmointia ja algoritmien suunnittelua myös koneoppimista, neuroverkkoja ja peleissä käytettäviä tekoälyalgoritmeja.
Tekoäly ei ole kuitenkaan pelkästään tietojenkäsittelytiedettä. Tekoäly synnyttää vaikeita yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi valheellisen tiedon tuottaminen, automaattiseen päätöksentekoon ja eriarvoisuuteen.
Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytieteen opintoihin voi sisällyttää tekoälykursseja myös muilta tieteenaloilta, esimerkiksi tekoälyn filosofiasta ja etiikasta. Monitieteinen opiskelu antaa vahvat eväät tekoälyn ja muiden ohjelmistojen vastuulliseen kehittämiseen ja käyttöön.
Tutustu avoimeen ja ilmaiseen Tekoälyn etiikka -verkkokurssiin.
Väyliä tietojenkäsittelytieteen opintoihin on monia. Voit tulla valituksi suoraan suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB, EB tai Suomessa tehty RP tai DIA) perusteella. Opiskelijoiksi hyväksytään suoraan kaikki hakijat, jotka saavat vähintään 59/75 pistettä ylioppilastutkinnon tai vastaavan perusteella.
Opiskelupaikan voi saada myös pelkän valintakokeen perusteella.
Opiskelemaan voi päästä myös suorittamalla tietojenkäsittelytieteen perusopinnot sekä Johdatus yliopistomatematiikkaan -kurssin avoimessa yliopistossa. Voit myös tehdä lukuvuoden aikana riittävän määrän Digital Education for all -hankkeen opintoja ja saada paikan sitä kautta. Myös menestyminen tiedekilpailussa tai lukioyhteistyönä suoritetut tietojenkäsittelytieteen perusopinnot voivat tuoda opiskelupaikan.
Oli sisääntuloväylä mikä tahansa, hakeminen kandiohjelmaan tapahtuu kevään yhteishaussa.
Tutustu tarkempiin hakuohjeisiin ja valintaperusteisiin Opintopolussa.
Matematiikka liittyy tiiviisti tietojenkäsittelytieteeseen, sillä alalla tarvitaan täsmällistä ja loogista ajattelutapaa. Siksi tutkintoon kuuluu matematiikan opintoja. Jotkin tietojenkäsittelytieteen osa-alueet edellyttävät tiettyjä matematiikan tai tilastotieteen tietoja. Esimerkiksi datatiede ja koneoppiminen vaativat enemmän matematiikan opintoja.
Lyhyt matematiikka ei ole este opinnoille, kunhan matemaattinen ajattelu ei aiheuta paniikkia, ja sinulla on motivaatiota oppia lisää. Jos pohjana on lyhyt matematiikka, ehdit täydentää taitojasi opintojen aikana. Myös lyhyestä matematiikasta saa valintapisteitä, tosin vähemmän kuin pitkästä matematiikasta.
Joidenkin opiskelijoiden mielestä lyhyen matematiikan pohja tietää vaikeuksia opinnoissa, mutta toisten mielestä asialla ei ole merkitystä, jos on valmis tekemään töitä.
“Ei tarvitse olla matikkanero. Jos on hyvä kielissä, voi olla hyvä myös ohjelmoinnissa.”
“Yliopistomatematiikan perusteisiin täytyy panostaa aika hurjasti. Työelämässä on pärjännyt kovin vähällä todistamisella.”
“Luulin, että lyhyen matematiikan lukeneena olisin pulassa, mutta en ole ollut. Matematiikan kurssit lähtee perusteista.”
“Alalla ei tarvitse mielestäni kovinkaan paljoa matematiikkaa. Yleinen ongelmanratkaisukyky on valttia.”
“Jos pulmapelit sujuu tai kiinnostaa, mutta lukiomatematiikka ei niinkään, saattaa silti pärjätä tietojenkäsittelijänä hyvin. Ei kannata pelätä sitä puolta. Ongelmat on yleensä [enemmän] loogista ajattelua vaativia kuin matemaattista pyörittelyä.”
Tutustu ainejärjestö TKO-älyn yksityiskohtaiseen tietopakettiin matematiikan roolista tietojenkäsittelytieteen opiskelussa
Ohjelmointi on tietojenkäsittelytieteessä kirjoitustaitoon verrattava perustaito, mutta tietojenkäsittelytiede on paljon muutakin kuin ohjelmointia. Keskeisiä opittavia taitoja ovat ongelmien jäsentely ja ratkaisujen suunnittelu.
Tietojenkäsittelytiede käsittelee oikeastaan sitä, miten muodostetaan täsmällisiä eli tietokoneohjelmaksi muunnettavia ratkaisuja monimutkaisiinkin ongelmiin, ja miten näistä ratkaisuista saadaan selkeitä, luotettavia ja tehokkaita. Mitä monimutkaisempia ongelmat tai ratkaisut ovat, sitä todennäköisemmin puhutaan tekoälystä.
Tietojenkäsittelytieteen ja tekoälyn osaajia tarvitaan kaikilla aloilla, ja onkin hyvä idea yhdistää tutkintoon opintoja muista aineista. Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytieteen opintoihin voi jo kandidaattivaiheessa sisällyttää vapaasti valittavia opintoja biologiasta historiaan ja yhteiskuntatieteistä kielitieteisiin – valinnanvaraa on jopa yhden vuoden opintojen verran!
Kandiopintojen jälkeen voit valita maisteriohjelman, joka painottaa omia mielenkiinnon kohteitasi.
“[Ala] ei vaadi, että olisi kiinnostunut tietokoneista itsessään, esim. kiinnostus loogisen ongelmanratkaisuun riittää myös tekemään opiskelusta mielenkiintoista.”
“Tällä alalla ei ole pakko koodata työkseen. Sivuaineeksi voisi suositella muutakin kuin matikkaa ja tilastotiedettä. Esimerkiksi mä teen töitä paperiteollisuuden softan kanssa ja [olen] asiakkaan ja koodareiden välissä.”
“Oikeastaan mitä vain mielenkiinnon kohdetta voi sekoittaa tietojenkäsittelytieteeseen jollain tavalla.”
“Opintoihin hakeutuessa ei ole tarvinnut eläessään kirjoittaa riviäkään koodia! Hyvä on silti olla kiinnostunut ongelmanratkaisusta.”
“Kannattaa kokeilla ohjelmointia mooc-kursseilla, niin saa käsitystä alan sopivuudesta.“
“Etenkin maisterivaiheessa voi suuntautua tosi erilaisiin juttuihin: projektin johtamisesta tietoverkkoasiantuntijaksi, ohjelmoijaksi tai datatietelijäksi.”
Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytieteen opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytäntö. Esimerkiksi tekoälykursseilla ei opeteta vain valmiiden algoritmien ja mallien käyttöä vaan uusien tekoa. Teoria on tärkeää myös soveltajille, koska sen antama käsitteellinen ymmärrys auttaa muodostamaan käytännön ratkaisuja uusiin ongelmiin ja omaksumaan uutta tietoa alan kehittyessä.
Käytännön kurssit auttavat opiskelijoita löytämään paikkansa työelämässä. Vaikka opetus on teoriapainotteista, jo ohjelmoinnin perusopetus antaa vahvat käytännön rutiinit. Kandidaattivaiheen opinnoissa tarjolla on useita kursseja, jotka täydentävät opintojen teoriapuolta käytännön osaamisella. Osa käytännön kursseista järjestetään avoimina verkkokursseina eli mooceina.
Maisteriohjelmissa teorian osuus korostuu enemmän, mutta opintohin sisältyy myös käytännöllisiä projektikursseja.
“Ei käpistelijä opiskele webbikoodaajaksi, vaan rakentaa itselleen taustan jolla ymmärtää kaiken webbikoodauksesta alan tutkimustyöhön ja osaa itse opetella mitä vaikkapa tietty työ tarvitsee.”
“Tietojenkäsittelytieteen teoria antaa taustaymmärryksen ymmärtää spesifit tosimaailman ongelmat, ja matematiikka harjoittaa loogista ajattelukykyä.”
“Yliopistolla keskitytään enemmän teoriaan kuin käytännön ohjelmistotekniikkaan.”
“[Opinnoissa on] vähemmän teoriaa kuin odotin.”
“Koodauspulmien ratkominen tuntuu hyvältä, ja on ihanaa, kun ei tarvitse pelkästään teorisoida vaan voi testata koodia. Ala tuntuu konkreettisella tasolla operoivalta asialta.”
Tutustu tietojenkäsittelytieteen avoimiin verkkokursseihin
Suuri osa ohjelmistoalan työstä on muuta kuin ohjelmointia: käyttäjien tarpeiden selvittämistä, ohjelmiston tai tekoälyjärjestelmän suunnittelua, asioista sopimista, tiimin toiminnan suunnittelua ja niin edelleen. Käytännön työssä on paljon ihmisten kanssa työskentelyä, ja hyvistä sosiaalisista taidoista on hyötyä.
Myös opiskelu on yhä enemmän tiimityötä, kuten yhdessä opiskelua ja yhteisiä projektitöitä.
Kammiossa koodaavan nörtin, oli hän miten taitava tahansa, elintila kapenee. Työnantajat haluavat työntekijöitä, jotka osaavat selvittää ja ratkaista hankaliakin ongelmia. Ongelmanratkaisuun kuuluu suuri määrä kommunikointia erilaisten sidosryhmien kanssa lähtien siitä, että ratkaistavista ongelmista ja ratkaisutavoista pitää aluksi saavuttaa yhteisymmärrys.
Jos olet kiinnostunut ihmisten kanssa työskentelemisestä, löydät alalta helposti mielenkiintoisia töitä muissa kuin koodaustehtävissä: voit työskennellä esimerkiksi asiantuntijana, joka auttaa organisaatiotaan hankkimaan ja käyttämään ohjelmistoja ja tekoälyä viisaasti.
“[Alalla] tarvitaan myös ihmissuhdetaitoja ja kommunikaatiotaitoja, sillä ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa. Myös naiset sopivat hyvin alalle. Alalla on paljon laajemmin eri uravaihtoehtoja, kuin mitä julkisuudessa ja opinnoissa tulee esille.”
“Koodaaminen työnä on tiimipeliä, ei sitä stereotyyppistä yksin nysväämistä.”
“Minulla oli ennakkokäsitys että kanssaopiskelijat tulisivat olemaan lähinnä suoraan lukiosta tulevia koodaamista jo harrastavia nuoria miehiä. Ilahduin paljon havaitessani, että mukaan mahtuukin monen ikäisiä, sukupuolisia ja taustaltaan erilaisia ihmisiä.”
Lue lisää:
Tietojenkäsittelytieteen kandiohjelma
Opiskelijoiden vastaukset on poimittu kyselystä, jolla tietojenkäsittelytieteen osasto selvittää opiskelijoiden mielipiteitä opinnoistaan. Vastaukset ovat vuonna 2023 tehdystä kyselystä. Tekstiä varten tietoja antoivat myös professori Hannu Toivonen sekä vanhemmat yliopistonlehtorit Matti Luukkainen ja Kjell Lemström Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolta.