Sebastian Godenhjelm toimii politiikan ja julkisen hallinnon yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Yli 10 vuoden opetuskokemuksen myötä hänen lähtökohdakseen on kehittynyt opiskelijoiden äänen kuuluminen opetuksessa.
Godenhjelm sanoo olevansa onnekas saadessaan opettaa itseään kiinnostavia aineita ja todistaa tutkimuksen ja opetuksen välistä yhteyttä työssään yliopistossa. Hän on muun muassa kehittänyt kursseja, jotka liittyvät suoraan hänen omiin tutkimusaiheisiinsa, kuten uudistamiseen, yhteistyöhön ja innovointiin julkisella sektorilla.
– Yliopiston toiveena on, että opiskelijoita osallistetaan tutkimukseen yhä enemmän, mikä voi olla haasteellista. Keskustelen kulloinkin tekemästäni tutkimuksesta opiskelijoiden kanssa aina kun mahdollista, sillä saan siitä uusia ideoita ja mahdollisuuden koetella olettamuksiani.
Godenhjelmin mukaan hän on kehittynyt huomattavasti opettajana opetusvuosiensa varrella paljolti vuonna 2012 suorittamansa ensimmäisen yliopistopedagogiikan kurssin ansiosta. Kurssi kasvatti hänen itseluottamustaan ja antoi mahdollisuuden kokeilla erilaisia opetusmenetelmiä.
– Olen saanut syventyä erilaisiin pedagogisiin menetelmiin, mitä pidän arvokkaana, koska opetamme itse asiassa varsin paljon.
Sittemmin Godenhjelm on kehittänyt yliopistopedagogista osaamistaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti. Opetuksessaan hän käyttää muun muassa ongelmalähtöistä oppimista ja erilaisia aktivoivia tehtäviä.
– Pidän tällaisesta opettamisesta, ja käsittääkseni myös opiskelijat pitävät siitä, vaikka se voi olla ajoittain työlästä. Pyrin myös tasapainoon teoreettisen ja käytännön osaamisen välillä. Se auttaa opiskelijoita ymmärtämään opittavien sisältöjen merkityksen.
Opiskelijoiden hyvinvointi ja aikapaine otettava vakavasti
Pandemia ja etä- ja hybridiopetukseen siirtyminen koettelivat niin opiskelijoiden kuin opettajienkin hyvinvointia.
Godenhjelm on myös huomannut, että opiskelijoihin kohdistuva aikapaine on lisääntynyt, mikä tulee hänen mukaansa ottaa vakavasti.
– Opettajina emme voi vaikuttaa kaikkiin aikapaineen taustasyihin, mutta voimme ainakin varmistaa, että oma opetuksemme on tarkoituksenmukaista ja etenee sopivaa vauhtia. Voimme myös yrittää suunnitella opintojen suorittamista realistisesti siten, ettei paine ole valtava tietyissä opetusperiodeissa.
Godenhjelm luo hyvinvointia opetuksensa kautta tukemalla itsesäätelyä ja yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä, kuten aktivoivia tehtäviä ja ryhmätöitä.
– Tulevaisuudessa kukaan ei selviä tekemällä kaiken itse. Meidän on pystyttävä työskentelemään yhdessä, vaikka se voikin olla joskus vaikeaa.
Godenhjelm pyrkii myös varmistamaan, ettei opiskelijoiden tarvitse epäröidä ottaa häneen yhteyttä.
– Kyse on paljolti opiskelijoiden kuuntelemisesta, heidän palautteensa huomioimisesta ja kurssien kehittämisestä sen perusteella.
Tulevaisuudessa tarvitaan prosessilähtöistä oppimista
Godenhjelm uskoo, että yliopiston panos yhteiskunnan kehittämiseen on jatkossakin keskeinen.
– Pidän oleellisen tärkeänä, että opiskelijat keskittyvät prosessilähtöiseen oppimiseen tuotelähtöisen oppimisen sijasta. Meidän yliopistossa työskentelevien on varmistettava, että opiskelijat pystyvät kartuttamaan tietämystä aiemman osaamisensa pohjalle.
Tekninen kehitys voi olla joko hyvää tai huonoa. Paljon riippuu siitä, miten yliopisto hyödyntää kehitettyjä ratkaisuja.
– Digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet ovat kehittyneet valtavasti lyhyen ajan kuluessa, mutten ole varma, kykenemmekö vielä opiskelijakeskeiseen etäopetukseen. Siksi pidän lähiopetusta ja pienryhmiä edelleen tärkeinä.