Kuusivuotias lapsi ja hänen seitsemänkymppinen isoäitinsä pelaavat muistipeliä. Lapsenlapsi kääntää esiin oikean parin kerta toisensa jälkeen, kun taas isovanhempi joutuu pinnistelemään muistaakseen, missä kohti korttirivistöä näkikään samanlaisen kuvion viimeksi.
Tilanne on useimmille tuttu, mutta mistä se johtuu?
Oppimisen perusmekanismit ovat kaikilla samat, ja uusien taitojen oppiminen aiheuttaa aivoissa pysyviä muutoksia iästä riippumatta.
– Hermoston rakenne ja toiminta ovat kuitenkin erilaiset eri-ikäisillä. Aikuisella on niin sanotusti valmiit aivot. Lapsella ja nuorella aivot vielä kehittyvät, kertoo Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen dosentti Nina Sajaniemi.
Aivojen neurobiologista kypsymistä tapahtuu 20–25-vuotiaaksi asti. Ympäristö vaikuttaa voimakkaasti aivojen kypsymiseen, sillä aivot saavat ympäristöstä koko ajan uutta käsiteltävää. Lapsen aivot vastaanottavat uutta silpputietoa erittäin tehokkaasti. Lapsi omaksuu helpommin uutta ja siksi voittaa aikuisen valmiine aivoineen vaikkapa muistipelissä.
Oppiminen tekee aina hyvää
Oppiminen on aivojen luonnollinen tapa olla. Elinikäiselle oppimiselle luodaan perusteet varhaislapsuudessa. Vauva on tutkiva oppija, joka testaa, miltä lelu tuntuu suussa tai miltä kuulostaa, kun sen heittää lattialle. Kaikki tuleva oppiminen perustuu näissä kokeiluissa luoduille hermoyhteyksille.
– Ihminen on luontaisesti utelias. Lapsi oppii kaikkea uutta, mutta heti kun uuteen tietoon on liitettävä aikaisemmin omaksuttua, ikäihminen oppii lasta paremmin, toteaa kasvatustieteen professori Minna Huotilainen.
Oppiessa aivoissa tapahtuu fyysisiä muutoksia. Hermosolut löytävät uusia yhteyksiä, mutta yhteyksiä myös karsiutuu. Myeliiniä eli keskushermostossa ja ääreishermostossa esiintyvää erittäin tarpeellista rasvaa syntyy lisää. Myeliini ja hermoverkon karsiutuminen nopeuttavat aivotoimintaa.
Aivot tarvitsevat vuorovaikutusta
Sanotaan, että opiskellessa ja uutta oppiessa aivojen ikääntyminen hidastuu. Käytännössä ikääntymisen hidastumisena voidaan pitää sitä, että aivokuori paksuuntuu ja aivojen valkean aineen radat vahvistuvat.
– Kannattaa siis opiskella, aloittaa uusi harrastus ja tehdä samalla itselle hyvää myös vanhempana, Huotilainen sanoo.
– Voi aloittaa vaikka uuden kielen opiskelun ja palkita itsensä matkalla maahan, jossa kieltä puhutaan. Tekemisen on hyvä olla kiinnostavaa, ei pakkopullaa harrastamisen vuoksi. Myös aktiiviseen harrastamiseen liittyvä sosiaalinen puoli ja hyvä mieli ovat aivoterveydelle tärkeitä asioita.
Aivojen terveydestä voi pitää huolta paitsi opiskelemalla myös syömällä hyvin. Monipuolisesti kasviksia, täysjyväviljaa ja kalaa sisältävä ruokavalio on tutkimuksen mukaan aivoille parasta.
Sajaniemi ja Huotilainen suosittelevat myös riittävää unta, liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Ilman ulkopuolisia ärsykkeitä ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa ihmisen aivot kun näivettyvät. Näin on käynyt esimerkiksi vankeudessa eläneille lapsille. Vuorovaikutuksessa aivot kasvavat ja kehittyvät.
– Aivotoimintaa, vuorovaikutusta ja oppimista ei voi pitää erillään toisistaan, Nina Sajaniemi sanoo.