Yhdenvertainen mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen kuuluu kaikille, taustasta riippumatta. Yliopistokoulutuksen saavutettavuuden ydinasia on lukuvuosimaksuton opiskelu. Lisäksi nuoren tulisi voida opiskella kohtuullisen matkan päässä kotipaikkakunnastaan. Tämä ei toteudu pääkaupunkiseudulla: opiskelupaikkojen niukkuuden takia nuoret joutuvat hakeutumaan muille paikkakunnille. Pääkaupunkiseudun nuoret ovatkin lähes kaikkien muiden yliopistojen suurin hakijaryhmä.
Nuoren pitäisi voida opiskella kohtuullisen matkan päässä kotipaikkakunnasta.
Lukuvuosimaksuton opiskelu ja opiskelupaikka kodin lähellä eivät yksin takaa saavutettavuutta. Tutkimukset osoittavat, että yliopistokoulutus on edelleen voimakkaasti periytyvää ja että esimerkiksi terveyserot ja toimeentulo-ongelmat vaikuttavat merkittävästi koulutuspolulla etenemiseen. Yliopistoon pääsyä edistää se, että koko kasvatuksen ja koulutuksen ketju on laadukas ja tasa-arvoinen. On tärkeää vähentää koulupudokkaiden määrää, lisätä lukion suorittaneiden määrää ja tehdä siirtymät koulutustasolta toiselle helpommiksi.
Terveyserot vaikuttavat koulutuspolulla etenemiseen.
Uusi lukiolaki toivottavasti helpottaa tilannetta. Se parantaa opiskelijoiden mahdollisuutta tutustua koulutukseen, eri aloihin ja opintojen edellyttämiin valmiuksiin. Myös opinto-ohjausta lisätään. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia, koska ensi vuodesta lähtien enemmistö opiskelijoista valitaan yliopistoihin ylioppilastodistuksen perusteella.
Todistusvalinnan ohella kehitämme muita väyliä päästä opiskelemaan. Yliopistoon voi jatkossakin hakea valintakokeiden kautta, ja määrätietoiset opinnot Avoimessa yliopistossa voivat avata yliopiston ovet.
Useiden tutkintojen suorittaminen heikentää koulutuksen saavutettavuutta. Jatkuvasta oppimisesta pitää tehdä vaihtoehto tuplatutkinnoille.
Yksi saavutettavuutta heikentävä ilmiö on se, että samat ihmiset suorittavat useita tutkintoja. He vievät aloituspaikkoja niiltä, joilla ei vielä ole sitä ensimmäistäkään paikkaa. Tuplatutkinnon suorittajia on viitisen prosenttia opiskelijoista, ja tutkinto-oikeus useampaan tutkintoon yliopiston sisällä on liki joka kymmenennellä opiskelijalla.
Jatkuvan oppimisen tarjonta on rakennettava niin monipuoliseksi ja laajaksi, että se vähentää tuplatutkintojen tarvetta. Saavutettavuudessa tärkeintä on se, että mahdollisimman monella on mahdollisuus yhteen yliopistokoulutukseen.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston vararehtori.
Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2019.