Kyselyyn osallistuu yleensä vuosittain yli sata korkeakoulua ympäri maailmaa, mutta tällä kertaa, vuonna 2020, osallistujia oli vain hieman yli kolmekymmentä.
– Toistaiseksi on päätetty, että Helsingin yliopisto osallistuu joka toinen vuosi, kertoo asiantuntija Rebekka Nylund Opetuksen strategisista palveluista. – Näin maisteriohjelmissa opiskelevat pääsevät vastaamaan kyselyyn ainakin kerran opintojensa aikana.
International Student Barometer ISB on osa Helsingin yliopiston palautejärjestelmää
Uusimman ISB-kyselyn vastausaika oli 18.11.20-29.1.21 Kyselyyn vastasi yli 800 kansainvälistä opiskelijaa eli 32% kansainvälisistä opiskelijoista.
Kysely lähetettiin kaikille, jotka olivat muun kuin Suomen kansalaisia tai joilla on kaksoiskansalaisuus. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki tutkinto-opiskelijat (kandi, maisteri ja tohtori) sekä vaihto-opiskelijat. Vastaajista lähes puolet oli tohtoriopiskelijoita, ja reilu 100 ilmoitti saapuneensa opiskelijavaihtoon.
Helsingin yliopisto halusi tällä kertaa panostaa kyselyssä opiskelijoiden kokemuksiin osallisuudesta ja mahdollisesta syrjinnästä. Myös työllistyminen oli esillä kuten myös kokemukset etäopiskelusta ja Covid-19 pandemian vaikutuksista opiskeluun ja opiskelijaelämään.
Tulokset pääosin hyviä – kontakteja ja keskusteluja akateemisen henkilöstön kanssa toivottiin enemmän
Helsingin yliopisto pärjäsi vertailussa erinomaisesti. Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin aiempinakin vuosina. Luennoitsijoiden tasoa ja osaamista pidettiin laadukkaana. Helsingin yliopisto oli pääasiassa onnistunut hyvin etäopetuksen järjestämisessä ja virtuaalisten opetusalustojen ja oppimateriaalien saatavuudessa. Pandemiaviestintää pidettiin onnistuneena.
ISB-kyselystä kävi ilmi, että suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista oli valinnut Helsingin yliopiston, koska uskoi sen edistävän uraa.
– Kontakteja, kohtaamisia ja keskusteluja akateemisen henkilöstön kanssa kuitenkin toivottiin enemmän, Nylund kertoo. – Yksi toistuva aihe keskusteluille oli uramahdollisuudet ja millaista osaamista opinnot työelämään antavat. Verkostot ja mentorit olisivat tarpeen. Kansainvälisillä opiskelijoilla ei ole samanlaisia verkostoja kuin suomalaisilla ja siksi myös sosiaalisen tuen tarve näkyy vastauksissa.
Yksi selvä toive kansainvälisiltä jatko-opiskelijoilta oli mahdollisuudet opettaa.
Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottamisessa on parantamisen varaa
Kyselyssä Helsingin yliopisto pärjäsi huonoiten opiskelijoiden vastaanottamisessa. Suomeen saapuminen ja byrokratian selättäminen tuntui olevan monelle haastavaa.
Yksi kyselyyn vastanneista, Leah Martin, kertoo, että Helsingin yliopistolle ja ylipäätään suomalaisille näyttäisi olevan vaikeaa ”kädestä pitäen” opastaminen. Oletetaan liikaa, että tulija tietää miten toimia esimerkiksi pankkitilin avaamiseksi tai oleskeluluvan saamiseksi. Martinin mukaan myös opiskelun ulkopuolisiin asioihin olisi saatava apua ja tukea.
Asumiseen liittyviä palveluita pidettiin hyvinä, vaikka asumisen kalleus aiheuttikin tyytymättömyyttä. Kansainväliset opiskelijat kaipasivat sosiaalisia kontakteja yliopistoon saapuessaan ja kohtaamisia sekä akateemisen henkilökunnan että suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelijajärjestötoiminnasta ja opiskelijapalveluista haluttiin enemmän ja kattavammin tietoa.
Syrjinnästä löytyi myös kokemuksia
Helsingin yliopisto selvitti myös kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta ja heihin kohdistuvaa syrjintää. Suurin osa ,87%, oli aivan samaa mieltä tai samaa mieltä väittämästä, ettei ollut kokenut syrjintää yliopistolla. Valitettavasti 4 % opiskelijoista vastasi kysymykseen "eri mieltä" ja 4% "vahvasti eri mieltä". Avoimissa vastauksissa painottui syrjintä kieleen liittyen. Koronarajoitukset näyttivät myös lisänneen syrjinnän tunnetta. Ilman ystäviä ja verkostoja yksinäisyys koettiin syrjivänä. Lääkkeeksi syrjintää vastaan ehdotettiin muun muassa henkilöstölle ja opiskelijoille pakollisia koulutuksia, lisää informaatiota englanniksi ja monimuotoisempaa opiskelijaedustusta eri toimielimissä. Lisäksi kansainväliset opiskelijat toivoivat helppoa ja anonyymiä tapaa ilmoittaa mahdollisista epäkohdista. Toisaalta Suomi ja Helsinki koettiin turvallisina. Henkilökohtainen turvallisuus olikin yksi tärkeistä opiskelupaikkaan vaikuttaneista kriteereistä.
Useimmat kannustavat hakemaan Helsingin yliopistoon
Huolimatta epäkohdista opetuksen laatu oli ratkaisevin tekijä kannustamaan hakemaan Helsingin yliopistoon. Myös vastinetta rahalle EU:n ulkopuoliset opiskelijat pitivät hyvänä. Yleinen tyytyväisyys oli hyvä.
Tulosten analysointi ja läpikäynti jatkuu opetusten strategisissa palveluissa ja erilaisissa työryhmissä. Tiedekuntien kanssa tuloksia käsitellään elo-syyskuussa koulutusohjelmien vuosiseurannan yhteydessä. Koulutusohjelmissa toivotaan keskustelua kyselyn aiheista ja tuloksista opiskelijoidensa kanssa.