Tutkimusten mukaan jopa puolella korkeakouluopiskelijoista on kokemuksia stressistä tai ahdistuneisuudesta. Uusia opiskelijoita painavat opiskelun aloittamisen tuomat muutokset ja raskaat yliopisto-opinnot.
Ensimmäisenä reaktiona voi olla vältellä ahdistusta aiheuttavia tilanteita tai lykätä asioiden suorittamista. Ahdistavia tilanteita tulee kuitenkin eteen jatkuvasti, eivätkä opinnot etene, jos asioita ei saa hoidettua.
Pedagogiset yliopistonlehtorit Henna Asikainen ja Nina Katajavuori ovat jo parin vuoden ajan tarjonneet Helsingin yliopiston Viikin kampuksella verkkokurssia, jonka aikana erilaisten harjoitusten avulla voidaan tunnistaa itselle tärkeitä asioita, oppia toimimaan stressaavista ajatuksista huolimatta, ja siten lisätä omaa hyvinvointiaan. Kurssi-idea perustuu psykologisen joustavuuden kehittämiseen.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että psykologinen joustavuus on vahvasti kytköksissä hyvinvointiin. Meidän tutkimuksessamme se näyttäytyy myös olevan vahvasti yhteydessä opintojen etenemiseen. Siksi totesimme, että tätä täytyy edistää jotenkin, sanoo Henna Asikainen.
Psykologinen joustavuus tarkoittaa, että henkilö pystyy tekemään eron negatiivisten ajatustensa ja oman itsensä välillä. Hän pystyy toimimaan omien arvojensa ja tavoitteittensa mukaan siitä huolimatta, että erilaisissa tilanteissa ahdistaa ja stressaa.
Stressinhallinta osoittautui keskeiseksi
Ensimmäiselle kurssille ilmoittautui viitisenkymmentä farmasian opiskelijaa. Aloitus- ja lopetustapaamiset järjestettiin lähitapaamisena, mutta muu kurssimateriaali tehtävineen oli verkossa.
Aloitustapaamisessa opintopsykologi Kari Peltola antoi keinoja ja vinkkejä erilaisista mielen jumeista irti pääsemiseen. Joka viikko opiskelijat saivat tehtäväkseen uusia harjoitteita, joissa keskityttiin esimerkiksi miettimään, mikä omassa elämässä on tärkeää. Opiskelijat palauttivat viikottain myös lyhyen raportin siitä, mitä olivat tehneet ja oppineet. Kurssin lopuksi he kirjoittivat vielä oppimisraportin.
Tulokset ja opiskelijoiden oppimisraportit kertoivat selvää kieltä: kurssista oli saatu paljon keinoja oman hyvinvoinnin parantamiseksi.
– Stressinhallinta osoittautui keskeiseksi. On ollut hienoa lukea, miten opiskelija kertoo esimerkiksi, että ennen opiskelu oli ahdistavaa ja turhauttavaa, mutta nyt hän on oppinut, että sen voi nähdä ihan eri näkökulmasta. Oppimisraportteja on joskus tullut käytyä läpi suorastaan kyynel silmässä, Henna Asikainen kertoo.
– Olennaista on ollut tajuta se, että stressi on osa elämää, eikä se estä toimimasta. Tai että on olemassa keinoja käsitellä asiaa, jos esimerkiksi ahdistaa liikaa, Nina Katajavuori sanoo.
Pedagogiset yliopistonlehtorit muistuttavat kuitenkin, että mikään kurssi ei tuo apua kaikille. Jos henkilö on kovin ahdistunut tai masentunut, hän ei pysty keskittymään tai tekemään kurssin harjoituksia. Tällaiset opiskelijat on aina ohjattu eteenpäin.
Pilotista verkkokurssiksi
Ensimmäisestä kurssista muokattiin vuoden 2018 kevääksi kokonaan verkossa toimiva, jolloin sen suoritti lähes 200 opiskelijaa Viikistä ja keskustakampukselta. Mukaan lisättiin ryhmäkeskustelua verkossa, materiaalia opiskelusta ja opiskelutaidoista sekä merkittävänä osana ajankäytön seuranta.
– Opiskelijat kirjasivat, paljonko menee aikaa opiskeluun, paljonko muuhun ja paljonko tulee nukuttua. Pyysimme heitä tarkastelemaan ajankäyttöään ja tekemään tarvittaessa muutoksia aikatauluun. Halusimme näin tukea suunnitelmallista opiskelua, Henna Asikainen sanoo.
Tähtäimessä koko Helsingin yliopiston opiskelijoille tarjottava kurssi
Henna Asikaisen ja Nina Katajavuoren tavoitteena on rakentaa kurssista koko Helsingin yliopiston opiskelijoille tarjolla oleva verkkokurssi hankkeelle myönnetyn Digiloikkarahoituksen avulla. Uutta aineistoakin on tarkoitus saada mukaan, jotta hyvinvointiin saataisiin kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa.
– Meillä on mukana jo merkittäviä kasvatustieteen professoreita, kuten Minna Huotilainen, Katariina Salmela-Aro ja Mari Tervaniemi. Lisäksi voisimme liittää pakettiin tietoa esimerkiksi unen, liikunnnan ja ravinnon merkityksestä hyvinvoinnille. Kurssin perustana on kuitenkin psykologinen joustavuus ja sen tukeminen, Nina Katajavuori hahmottelee.
Teknologiasta lisää eväitä
Kurssin kehittämiseen liittyy laajempi WELLS-tutkimusprojekti. Syksyllä 2019 kurssi järjestettiin koe-kontrolli-asetelmalla, ja mukaan on lisätty tutkimusta myös teknologiaa apuna käyttäen. Noin 60 opiskelijaa on saanut tietoa omasta hyvinvoinnistaan kolme päivää kestävän Firstbeat-mittauksen avulla, ennen ja jälkeen kurssin. Käytössä on ollut myös muutama Oura- ja Moodmetrics-sormus.
– Saimme Firstbeat-laitteet lainaksi Minna Huotilaiselta. Tällainen tuki on monellakin tapaa arvokasta, sillä muualta ostettuna analyysi maksaisi 200–300 euroa. Opiskelijat ovat tulleet mukaan todella innoissaan. Ja jos tulokset jatkuvat yhtä suotuisina kuin aiemmillakin kursseilla ja saamme rahoitusta, voisimme jossain vaiheessa laajentaa tätä jatko-opiskelijoille ja miksei yliopiston henkilökunnallekin, Henna Asikainen toteaa.