Kysyimme uusilta jäseniltä heidän odotuksistaan ja suunnitelmistaan opetuksen kehittämiseen liittyen. Pääset tutustumaan kaikkiin Opettajien akatemian uusiin jäseniin verkkosivuilla.
Yliopistonlehtori Jaana-Maija Koivisto kertoo olevansa iloinen ja otettu valinnastaan Opettajien akatemiaan. Hän aikoo jatkaa opetuksen kehittämistä jo aloitetun projektin parissa.
– Meillä on lääketieteellisessä tiedekunnassa käynnissä hanke, jossa hyödynnetään tekoälypohjaisia potilastapauksia opetuksessa. Toiveena olisi päästä rahoituksen turvin kehittämään sitä oppimismenetelmänä sekä tekemään siihen liittyvää tutkimusta, Koivisto mainitsee.
Yhteistyötä ja kansainvälisyyttä
Vanhempi yliopistonlehtori Kaisa Hahl suunnittelee lähtevänsä pidemmäksi aikaa vierailemaan toiseen yliopistoon tutustumaan opetuksen kehittämiseen. Opettajien akatemialta hän odottaa erityisesti ajatusten vaihtoa.
– Koska opetan vieraiden kielten aineenopettajaopiskelijoita kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, toivoisin pääseväni verkostossa vaihtamaan ajatuksia ja ideoita etenkin monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden teemoista, kertoo Hahl.
Professori Eeva Sippola on kiinnostunut yhteistyöstä opetuksessa.
– Haluaisin kuulla vinkkejä siitä, miten yliopisto-opetus voi hyödyntää yhteistyötä yliopiston ulkoisten tahojen kanssa.
Hän kehittää opetusta parhaillaan projektissa, jossa tutkitaan oman äidinkielen opetusta somalian ja arabian kielissä.
Opintomatkoja sekä opetusvälineitä
Opettajien akatemia on verkoston lisäksi myös keino palkita opetuksessa ansioituneita: Akatemian uudet jäsenet valitaan arviointimenettelyllä. jossa puntaroidaan hakijoiden opetusansioita ja opetuskokemusta.
He saavat tunnustukseksi opetusansioistaan nelivuotisen määrärahan, joka tulee käyttää opettajana kehittymiseen. Henkilökohtaisen määrärahan lisäksi myös uuden jäsenen kotiyksikkö saa erillisen nelivuotisen määrärahan, joka tulee käyttää yksikön opetuksen kehittämiseen.
Vuoden 2025 uusista jäsenistä moni suunnitteli esimerkiksi osallistuvansa alan konferesseihin ja järjestävänsä opintovierailuja henkilökohtaisen määrärahan turvin. Vanhemman yliopistolehtorin Rani-Henrik Anderssonin tutkimus liittyy alkuperäiskansoihin, joten hän haluaisi opintovierailuilla laajentaa omaa osaamista alkuperäiskansoista sekä Suomessa että kauempanakin.
Sekä yliopistolehtori Johannes Pernaa että vanhempi kliininen opettaja Maria Kareskoski suunnittelevat opetusvälineistön uusimista.
– Tavoitteena olisi hankkia nykyvaatimusten mukaisia molekyylimalleja sekä uusia oppikirjoja, kertoo kemiaa opettava Pernaa.
– Aiomme hankkia uuden simulaatiomallin eläinlääketieteen opiskelijoiden taitopajaan, valottaa Kareskoski.
Aktiivisten opetuksen kehittäjien verkosto
Verkoston jäsenet jakavat keskenään ideoita ja kehittävät aktiivisesti opetusta yliopistossa. Työryhmiä perustetaan vastaamaan opetuksen ajankohtaisiin kysymyksiin. Esimerkiksi keväällä 2023 perustettiin opettajien akatemian alaisuuteen työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia tekoälyn käyttöä opetuksessa.
– Työryhmän huomiot olivat arvokkaita, kun yliopisto valmisteli omia linjauksiaan liittyen tekoälyn käyttöön opetuksessa, kertoo vararehtori Kai Nordlund uusien jäsenten palkitsemistilaisuudessa pitämässään puheessa.