Islamilaisen teologian opetus käynnistyy Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa syksyllä.
– Opintojen ja tutkimuksen tavoitteena on moniulotteinen ymmärrys sekä islamin teksteistä että käytännön islamista. Lähestymme asiaa monitieteisesti, sanoo akatemiatutkija Mulki Al-Sharmani.
Al-Sharmani aloittaa uudessa islamilaisen teologian lehtorin tehtävässä 3.9.2018. Tarjoamalla Islamilaisen teologian opintokokonaisuuden tiedekunta liittyy useiden maineikkaiden eurooppalaisten yliopistojen joukkoon.
– Uskontojen monimuotoisuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmenien aikana. Islamilaisen teologian akateemisille opinnoille on ollut kysyntää jo jonkin aikaa, sanoo teologisen tiedekunnan dekaani Antti Räsänen.
Islamilaisen teologian kandidaatinopinnot ovat avoimia kaikille hakijoille, ja tarjontaa saatetaan täydentää myöhemmin maisteriopinnoilla. Tavoitteena on käynnistää opintokokonaisuus täysimääräisesti syksyllä 2019. Tulevana akateemisena lukuvuotena opinnot käynnistyvät lehtori Al-Sharmanin kursseilla.
Al-Sharmanin tutkimuskohteita ovat sukupuoli islamilaisessa tulkintaperinteessä ja islamilainen feministinen hermeneutiikka. Hän tutkii myös islamilaista perhelainsäädäntöä ja avioliitto- ja avioerokäytäntöjä muslimienemmistöisissä yhteisöissä, kuten Egyptissä, ja diasporayhteisöissä, kuten Suomessa.
Uusi tutkimusala kehittyy
Teologinen tiedekunta haki opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta islamilaisen teologian opinnoille syksyllä 2017. Ministeriön myöntämä strateginen rahoitus käytetään islamilaisen teologian tutkimusalan perustamiseen.
Al-Sharmanin lehtoraatti on ensimmäinen vaihe, jolla tiedekunta pyrkii kehittämään uutta tutkimusalaa. Opetussuunnitelmaa kehittämään on perustettu työryhmä, jota johtaa tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani Tuula Sakaranaho, ja sen jäseniä ovat lehtori Al-Sharmani, professori Hannu Juusola ja lehtori Sylvia Akar.
– Pyrimme kehittämään tutkimukseen perustuvan opetussuunnitelman ja opinnot, jotka tarjoavat opiskelijoille monitieteisen ymmärryksen islamilaisesta tekstitraditiosta ja sen kompleksisesta roolista ja merkityksestä nykyajan muslimien elämässä. Opetuksessa yhdistellään sekä tekstitutkimusta että etnografisia lähestymistapoja, kertoo Al-Sharmani.
Al-Sharmanin tavoitteena on työskennellä tiiviissä yhteistyössä humanistisen tiedekunnan arabian kielen ja islamin tutkimuksen oppiaineen kanssa, jotta opiskelijoille voidaan tarjota laaja valikoima toisiinsa kytkeytyviä kursseja.
Kursseilla luvassa tekstejä ja konteksteja
Ensi vuoden kurssit heijastavat käsitystä islamilaisesta teologiasta tutkimusalana, joka yhdistää islamin pyhiä tekstejä ja nykypäivän muslimien käytännön todellisuutta.
– Yksi kursseista esimerkiksi tutustuttaa opiskelijat avioliittoa, avioeroa ja vanhemmuutta koskeviin auktoritatiivisiin uskonnollisiin määräyksiin islamin lainopin šiialaisessa ja sunnalaisessa pääkoulukunnissa, Al-Sharmani kertoo.
Lisäksi käsitellään sitä, kuinka nämä uskonnolliset määräykset ovat muovanneet muslimienemmistöisten maiden modernia perhelainsäädäntöä, kuten miesten ja naisten oikeutta avioeroon.
Uskonnon, lainsäädännön ja perheen tematiikkaan perehdytään syvemmin kurssilla, joka käsittelee islamilaista perheoikeutta Euroopassa. Opetuksessa perehdytään muslimien avioliitto- ja avioerokäytäntöihin ja niiden sääntelyn Euroopan eri valtioissa.
Kolmas kurssi keskittyy Suomen moskeijoissa tehtävään perheiden hyvinvointiin liittyvään työhön, kuten perheriitojen sovitteluun.
– Samalla kun opiskelijat tekevät kenttätutkimusta moskeijoiden toiminnasta, he tutustuvat uskonnollisia vähemmistöjä koskevaan hallintomalliin Suomessa, Al-Sharmani kertoo.
Al-Sharmani pitää myös kurssin Koraanin tulkintaopista ja musliminaistutkijoiden hermeneuttisesta tutkimuksesta, joka kyseenlaistaa islamilaisessa perinteessä hallitsevat patriarkaaliset tulkinnat.
Väärinkäsityksiä purkamassa
Suomi kehittyy moniuskontoiseksi maaksi, jossa on yhä enemmän muslimiyhteisöjä Mitkä Al-Sharmanin mielestä ovat sellaisia yleisiä islamia koskevia väärinkäsityksiä, jotka olisi syytä oikaista?
– Käsite sharia ymmärretään usein väärin kokoelmana muuttumattomia uskonnollisia lakeja, jotka ovat ankaria ja syrjiviä naisia ja ei-muslimeja kohtaan. Kirjaimellisesti sanan merkitys kuitenkin on ’polku, joka johtaa vesilähteelle’. Se siis tarkoittaa polkua, jota pitkin uskovainen pyrkii kohti Jumalaa, joka edustaa islamissa kaikkea hyvää ja oikeudenmukaista.
Klassisessa islamilaisessa perinteessä sharia ei tarkoita vain lakia. Päinvastoin, se on kompleksinen käsite, joka kattaa Koraanin tärkeimmät eettiset arvot, keskeiset teologiset opit, normit ja lait, instituutiot sekä näitä arvoja ja oppeja heijastavan elämäntavan.
Ei myöskään ole laajalti tiedossa, että erimielisyydet ja väittely ovat olennainen osa islamilaista oikeutta.
– Islamilaisessa oikeusperinteessä on oppiaine, jota kutsutaan erimielisyyden tieteeksi (‘ilm al ikhtilāf), Al-Sharmani sanoo.