Generatiivinen tekoäly voitiin ottaa yliopiston opetuksessa käyttöön nopeasti, koska alaa tutkitaan täällä, vararehtori arvioi

Pienryhmiä, vertaisarviointia, ongelmalähtöistä oppimista, MOOCeja, tekoälyä — eri oppialat kaipaavat erilaista opetusta, Kai Nordlund toteaa Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa.

Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2024.

Yliopistomme on yksi kauimmin yhtäjaksoisesti Suomessa toimineita organisaatioita. Olemme siitä ylpeitä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että opetuksemme olisi yhä samanlaista kuin vuosisatoja sitten — tai edes viime vuosisadalla. Nykyään etsimme opetusmuotoja sen mukaan, mikä on parasta kunkin alan oppimisen kannalta. 

Monella alalla opetusta toteutetaan ryhmissä ja ongelmalähtöisen oppimisen menetelmin. Esimerkiksi lääketieteessä suurin osa opetuksesta tapahtuu pienissä ryhmissä ja potilaiden kanssa, mikä vastaa aitoa sairaalatyöskentelyä. Oikeustieteessäkin on lisätty ryhmätyöskentelyä, joka muistuttaa juristien työelämässä kohtaamia kokous- ja neuvottelutilanteita.

Pandemia-ajan jälkeen opetus on pitkälti palannut kampuksille. Etämenetelmiä käytetään kuitenkin esimerkiksi tarjoamalla osa pienryhmistä etäryhminä. Digiopetuksen vaikuttavin tapa lienee suurten avoimien kurssien eli MOOCien hyödyntäminen. Ne voivat olla itseopiskelua, mutta kun MOOCeihin lisätään kurssilaisten välinen vertaisarviointi, kursseja voidaan skaalata jopa sadoilletuhansille ihmisille. Mukaan saadaan myös oppimiselle tärkeää palautetta.

Täsmätreenattu tekoälyapulainen

Digiopetuksen kuumin uutuus on generatiivinen tekoäly, jonka käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti parin viime vuoden aikana. Koska alaa tutkitaan yliopistossamme, olemme voineet ottaa generatiivisen tekoälyn käyttöön opetuksessa nopeasti ja uutta luoden. Meillä on kehitetty mahdollisuus treenata tekoäly tietyn kurssin materiaaleille. Silloin kurssilla on tekoälyapulainen, jonka kanssa opiskelija voi testata oppimistaan. 

Uudet opetustavat eivät automaattisesti johda parempaan oppimistulokseen. Sen vuoksi tutkimme ja kehitämme aktiivisesti uusia menetelmiä. Kaiken ytimessä on opiskelijoiden akateemisen asiantuntijuuden kehittyminen.

Kun opiskelijat käyttävät uusimpia menetelmiä ja ymmärtävät tutkimustiedon pohjalta niiden toiminnan, valmennamme heitä parhaalla tavalla tulevaisuuden työelämään.  

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston vararehtori.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.